Tosifanin suru rakkaan sarjan menettämisestä on todellista, vaikka sarjan hahmot eivät sitä olekaan. Kuva: Jiri Hodan, Wikimedia Commons.
Tosifanin suru rakkaan sarjan menettämisestä on todellista, vaikka sarjan hahmot eivät sitä olekaan. Kuva: Jiri Hodan, Wikimedia Commons.

Hyvä loppuratkaisu auttaa katsojaa luopumaan sarjasta.

Suosikkitelevisiosarjan loppuminen voi saada fanit tuntemaan samankaltaista kipua ja tuskaa kuin läheisen ihmisen kuolema, selviää yhdysvaltalaisten Cristel Russelin ja Hope Jensen Schaun tutkimuksesta. Tuottajan kannattaa kirjoittaa sarjalle hyvä kuolema, sillä hyvä saattohoito sitouttaa fanit oheistuotteisiin vielä vuosiksi eteenpäin.

Russel ja Schau seurasivat yli vuosikymmenen ajan, miten neljän eri tv-sarjan fanit reagoivat sarjan lopettamiseen. Tutkittavat sarjat olivat Suomessakin nähdyt Sopranos ja Entourage sekä Yhdysvalloissa yli 40 vuotta pyörinyt All My Children ja Uudessa-Seelannissa 2000-luvulla esitetty Outrageous Fortune.

Sarjojen loputtua fanit kertoivat surunsa lähteiksi rakkaiden hahmojen menettämisen sekä epätietoisuuden siitä, mitä sarjan maailmassa olisi tapahtunut seuraavaksi. Myös pelko tv-sarjan ympärille syntyneen faniyhteisön hajoamisesta suretti. Fanit tapasivat toisiaan fyysisesti katsomalla sarjaa yhdessä ja virtuaalisesti internetin fanisivustojen välityksellä.

Sarjan loppuminen pakotti muokkaamaan myös omaa identiteettiä, joka oli osin rakentunut sarjan fanittamisen ympärille.

”Fanit, jotka todella välittivät rakastamistaan 'ystävistä' televisiossa, kokivat heidän menettämisensä samaan tapaan kuin tosielämän erotilanteet”, professori Russel kertoo tiedotteessa. ”Tätä käsitellään kuten fyysistäkin menetystä, eli etsimällä muita samoin tuntevia ja muistelemalla hyviä aikoja, jolloin sarja oli vielä hengissä.”

Fanien reaktio suosikkisarjan lopettamiseen riippui voimakkaasti siitä, miten hyvän päätöksen sarja sai. Esimerkiksi Sopranos-sarjan epäselvä loppu sivalsi faneja erityisen syvältä, kun taas osa Entouragen himokatsojista koki, että sarja päättyi kunniallisesti huipulla ennen kuin tarina ehti väljähtyä.

Kun katsoja koki sarjansa ”eläneen hyvän elämän”, hän oli muita innokkaampi kuluttamaan sen brändiä jatkossakin esimerkiksi uusintojen tai dvd-kokoelmien muodossa.

Tutkimuksen julkaisi The Journal of Consumer Research.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä