Tutkijat tähtäsivät kokeessaan viruksen sijasta ihmisen omaan entsyymiin. Kuva: Emilia Kangasluoma
Tutkijat tähtäsivät kokeessaan viruksen sijasta ihmisen omaan entsyymiin. Kuva: Emilia Kangasluoma

Yleislääkkeen kehittäminen flunssaan on ollut vaikeaa. Nyt hoito on saattanut löytyä.

Flunssaan ei ole löydetty tepsivää lääkettä, mutta nyt Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat ehkä keksineet taudista heikon kohdan.

Hoitojen kehittämistä on tähän asti vaikeuttanut se, että flunssaa aiheuttavia viruksia on satoja. Yleisimmin nuhakuumeen aiheuttaa rinovirus, mutta pelkästään siitä tunnetaan 150 erilaista muotoa.

Nykytutkimus on keskittynyt juuri rinoviruksen nujertamiseen, sillä sen kukistaminen toisi avun suurimpaan osaan flunssista.

Virukset ovat pieniä ja varsin yksinkertaisia rakennelmia, suoraviivaisimmillaan proteiinikapseleita, joiden sisällä on syherö perimäainesta. Ilman tätä proteiinikuorta virus on suojaton, mutta rinovirustenkin eri tyypeillä on kuoren rakenteessa pieniä eroja, jotka ovat toistaiseksi estäneet kaikkiin muotoihin tepsivän lääkkeen kehityksen.

Imperial Collegen tutkijat lähestyvät ongelmaa toisesta suunnasta. Vaikka virukset ovat erilaisia, ne kaikki tarvitsevat erästä ihmiskehon tuottamaa entsyymiä voidakseen tuottaa kopioita itsestään. Entä jos estetäänkin tämän entsyymin toiminta?

Laboratoriokokeen tulokset ovat lupaavia, ja tutkijat esittelevät niitä Nature Medicine -julkaisussa.

Tutkijat kehittivät kokeellisen lääkkeen, joka estää tätä entsyymiä, n-myristoyylitransferaasia, muodostumasta soluissa, joihin virus on pesiytynyt. Ilman entsyymiä virus ei voi rakentaa kuortaan ja lisääntyä.

Tämän estäjän toimintaa kokeiltiin solumaljassa ihmisen keuhkosoluihin, ja se todella esti useita rinoviruksen tyyppejä lisääntymästä. Solutkaan eivät kärsineet.

Se voisi periaatteessa tepsiä kaikkiin rinoviruksen muotoihin ja pysäyttää flunssan etenemisen, jos tartunnan saanut ottaa lääkkeen tarpeeksi ajoissa.

”Vaikka flunssa olisi jo alkanut, se helpottaisi oireita”, kertoo kemiallisen biologian professori Edward Tate Lontoon Imperial Collegesta Britannian yleisradiolle BBC:lle.

Hoitokeinossa kohteena on siis ihmisen oma elimistö eikä virus. Tate sanoo, että tämä on vähän radikaalia, mutta voi toimia. Virukset ovat siitäkin pirullisia, että ne kehittyvät hyvin nopeasti ja tulevat vastustuskykyisiksi lääkkeille.

Vaikka lääke toimi hyvin solumaljassa eikä vahingoittanut keuhkosoluja, täytyy jatkotutkimuksissa varmistua, ettei se varmasti ole vaarallinen eikä aiheuta pahoja sivuvaikutuksia.

Ryhmä toivoo, että ihmiskokeet voitaisiin aloittaa jo parin vuoden sisällä.

Tähtäimessä tutkijoilla ei ole pilleri vaan hengitettävä lääke. Heidän mukaansa se minimoisi mahdolliset sivuvaikutukset.