Tutkijat tähtäsivät kokeessaan viruksen sijasta ihmisen omaan entsyymiin. Kuva: Emilia Kangasluoma
Tutkijat tähtäsivät kokeessaan viruksen sijasta ihmisen omaan entsyymiin. Kuva: Emilia Kangasluoma

Yleislääkkeen kehittäminen flunssaan on ollut vaikeaa. Nyt hoito on saattanut löytyä.

Flunssaan ei ole löydetty tepsivää lääkettä, mutta nyt Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat ehkä keksineet taudista heikon kohdan.

Hoitojen kehittämistä on tähän asti vaikeuttanut se, että flunssaa aiheuttavia viruksia on satoja. Yleisimmin nuhakuumeen aiheuttaa rinovirus, mutta pelkästään siitä tunnetaan 150 erilaista muotoa.

Nykytutkimus on keskittynyt juuri rinoviruksen nujertamiseen, sillä sen kukistaminen toisi avun suurimpaan osaan flunssista.

Virukset ovat pieniä ja varsin yksinkertaisia rakennelmia, suoraviivaisimmillaan proteiinikapseleita, joiden sisällä on syherö perimäainesta. Ilman tätä proteiinikuorta virus on suojaton, mutta rinovirustenkin eri tyypeillä on kuoren rakenteessa pieniä eroja, jotka ovat toistaiseksi estäneet kaikkiin muotoihin tepsivän lääkkeen kehityksen.

Imperial Collegen tutkijat lähestyvät ongelmaa toisesta suunnasta. Vaikka virukset ovat erilaisia, ne kaikki tarvitsevat erästä ihmiskehon tuottamaa entsyymiä voidakseen tuottaa kopioita itsestään. Entä jos estetäänkin tämän entsyymin toiminta?

Laboratoriokokeen tulokset ovat lupaavia, ja tutkijat esittelevät niitä Nature Medicine -julkaisussa.

Tutkijat kehittivät kokeellisen lääkkeen, joka estää tätä entsyymiä, n-myristoyylitransferaasia, muodostumasta soluissa, joihin virus on pesiytynyt. Ilman entsyymiä virus ei voi rakentaa kuortaan ja lisääntyä.

Tämän estäjän toimintaa kokeiltiin solumaljassa ihmisen keuhkosoluihin, ja se todella esti useita rinoviruksen tyyppejä lisääntymästä. Solutkaan eivät kärsineet.

Se voisi periaatteessa tepsiä kaikkiin rinoviruksen muotoihin ja pysäyttää flunssan etenemisen, jos tartunnan saanut ottaa lääkkeen tarpeeksi ajoissa.

”Vaikka flunssa olisi jo alkanut, se helpottaisi oireita”, kertoo kemiallisen biologian professori Edward Tate Lontoon Imperial Collegesta Britannian yleisradiolle BBC:lle.

Hoitokeinossa kohteena on siis ihmisen oma elimistö eikä virus. Tate sanoo, että tämä on vähän radikaalia, mutta voi toimia. Virukset ovat siitäkin pirullisia, että ne kehittyvät hyvin nopeasti ja tulevat vastustuskykyisiksi lääkkeille.

Vaikka lääke toimi hyvin solumaljassa eikä vahingoittanut keuhkosoluja, täytyy jatkotutkimuksissa varmistua, ettei se varmasti ole vaarallinen eikä aiheuta pahoja sivuvaikutuksia.

Ryhmä toivoo, että ihmiskokeet voitaisiin aloittaa jo parin vuoden sisällä.

Tähtäimessä tutkijoilla ei ole pilleri vaan hengitettävä lääke. Heidän mukaansa se minimoisi mahdolliset sivuvaikutukset.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä