Ihmisen rinovirus. Kuva: J.-Y. Sgro, UW-Madison.
Ihmisen rinovirus. Kuva: J.-Y. Sgro, UW-Madison.

Flunssalääkkeiden kehitys helpottuu, sillä tutkijat saivat luettua 99 tunnetun rinoviruksen perimät.

Wisconsinissa sijaitsevan Madisonin yliopiston tutkija Ann Palmenberg kollegoineen luki 99 tunnetun flunssaa aiheuttavan rinoviruksen perimät ja laati niiden perusteella virusten sukupuun. Näytteet kerättiin flunssapotilaiden nenistä eri puolilta maailmaa.

Suurin osa tavanomaisista flunssista on lieviä, mutta jotkut aiheuttavat vakavia poskiontelo- korva- tai keuhkoputkentulehduksia tai jopa astmaa. Lääkkeiden kehitys on tahmannut, sillä virusten molekyylirakennetta ei ole tunnettu riittävän hyvin. Haasteena on myös virusten suuri määrä: yhden lääkkeen ei voi olettaa tepsivän niihin kaikkiin.

Genomitieto auttaa lääkekehityksessä, sillä se paljastaa virusten heikot kohdat ja esimerkiksi sen, mihin molekyyliin ne sitoutuvat solujen sisään päästäkseen. Sukupuu auttaa myös ennakoimaan, mitkä viruksista aiheuttavat räkäisimmät taudit. Näin lääkekehitys voidaan suunnata juuri niitä vastaan.

Yllättävä havainto oli se, että ihmisen eri rinovirukset näyttävät vaihtavan dna:ta jyllätessään elimistössä samaan aikaan. Näin kehittyy jatkuvasti uusia virustyyppejä. Jopa pääryhmiä näyttäisi olevan aiemmin tunnettujen kahden sijasta useampia.

Tutkijoiden mukaan erilaisten rinovirusten armeija tarkoittaa luultavasti sitä, että kattavan suojan antava flunssarokote jää haaveeksi.

Tutkimuksen julkaisi Science Express.