Pitkä jalkapohja, viisi lyhyttä ja kynnetöntä varvasta ja muita suurempi isovarvas viittaavat pystyssä kävelleeseen apinaihmiseen, jonka jalka on jo 5,7 miljoonaa vuotta sitten kehittynyt apinaa ihmismäisemmäksi. Kuva: Andrzej Boczarowski
Pitkä jalkapohja, viisi lyhyttä ja kynnetöntä varvasta ja muita suurempi isovarvas viittaavat pystyssä kävelleeseen apinaihmiseen, jonka jalka on jo 5,7 miljoonaa vuotta sitten kehittynyt apinaa ihmismäisemmäksi. Kuva: Andrzej Boczarowski

Kreetalta löytynyt, lähes kuusi miljoonaa vuotta vanha jalanjälki näyttää kuuluneen varhaiselle apinaihmiselle.

Tutkimusten valossa on ajateltu, että ihmisen alkukoti on Afrikassa, ja että ihminen myös pysyi siellä miljoonia vuosia, kunnes alkoi vaeltaa Eurooppaan ja Aasiaan.

Puolalaiset ja ruotsalaiset tutkijat ovat nyt tehneet löydöksen, joka voi muuttaa käsityksen ihmisen kehityksen kulusta.

Kreetan saaren rannalta on löydetty fossiilinen jalanjälki, joka on 5,7 miljoonaa vuotta vanha ja näyttää kuuluneen apinaihmiselle, jolla oli jo tuolloin ihmisen kaltainen jalka.

Ihmisen jalan muoto on niin tunnistettava ja muista eläinlajeista poikkeava, että tutkijoiden mukaan jäljen on muinaiseen hiekkarantaan painanut jonkin varhaisen apinaihmislajin edustaja.

Sedimenttikivien ja mikrofossiilien perusteella löydös on voitu ajoittaa varsin tarkasti.

Tämä on merkittävää. Tämänhetkisten vallitsevien teorioiden mukaan ihmisenkaltaisella jalalla käveleviä esi-ihmisiä ei pitänyt vielä 5,7 miljoonaa vuotta sitten olla Euroopassa eikä edes Afrikassa.

Yhtä vanhoja jälkiä on löydetty Afrikasta, mutta niiden tekijällä on vielä ollut apinamainen jalka.

Esimerkiksi 4,4 miljoonaa vuotta sitten Etiopiassa eläneellä Ardipithecus ramiduksella oli vielä apinankaltainen jalka. Tansanian Laetolista löydettiin aikoinaan 3,7 miljoonaa vuotta vanhoja jälkiä, joiden jättäjän jalka muistutti jo ihmistä.

Kreetan löytö sekoittaa pakkaa, sillä se osoittaa, että varhaiset apinaihmiset kävelivät ihmisenkaltaisilla jaloilla Euroopassa jo 5,7 miljoonaa vuotta sitten. Se siis tarkoittaa, että apinaihmiset ovat vaeltaneet Afrikasta jo huomattavasti luultua aikaisemmin.

Kreeta ei ollut tuolloin saari, vaan oli yhä kiinni Kreikassa. Samoin Sahara ei ollut vielä autiomaa, vaan savannia, joka ulottui aina itäiselle Välimerelle. Tutkijoiden mukaan käy siis järkeen, että varhaiset apinaihmiset olisivat levittäytyneet aina Kreetalle asti.

”Tämä haastaa suoraa päätä vakiintuneen käsityksen ihmisen varhaisesta kehityskulusta ja synnyttää varmasti keskustelua”, sanoo Uppsalan yliopiston evoluutiobiologian professori Per Ahlberg.

Jos löydös pitää paikkansa, se tarkoittaisi muun muassa, että ihmisen esi-isänä pidetty Ardipithecus ei voikaan olla esi-isämme, ja jopa sitä, että ihminen ei välttämättä olekaan kehittynyt Afrikassa. Tämä vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta.

Tänä vuonna toinen ryhmä teki myös Kreikasta merkittävän löydöksen. Löytyneiden hampaiden perusteella näyttää siltä, että Kreikassa eli jonkinlainen ihmisapinalaji jo seitsemän miljoonaa vuotta sitten.

Tämän Graecopithecuksen olemuksesta on kiistelty, mutta jos se osoittautuu kuuluvan ihmisten hyvin varhaiseen kehityslinjaan, teoria afrikkalaisesta alkuperästä joutuu kovemmalle koetukselle.

Tämäkin tulos vaatii vielä lisävarmistusta.

Uuden tutkimuksen julkaisi Proceedings of the Geologists' Association. Professori Ahlbergin esitelmän löydöksistä voi katsoa ja kuunnella tästä linkistä.

kohe
Seuraa 
Viestejä1257
Liittynyt30.8.2009

Fossiilinen jalanjälki mullistaa käsitystä ihmisen evoluutiosta

"Pitkä jalkapohja, viisi lyhyttä ja kynnetöntä varvasta ja muita suurempi isovarvas viittaavat pystyssä kävelleeseen apinaihmiseen" Saattaa olla joo - mutta saattaa tuo painauma olla tullut 6 miljoonaa vutta sitten petolinnun peräpäästäkin, kun on pyllähtänyt persiilleen ja vähän pyörähtänyt epäonnistuneen saalistusyrityksen tuloksena.
Lue kommentti