Pitkä jalkapohja, viisi lyhyttä ja kynnetöntä varvasta ja muita suurempi isovarvas viittaavat pystyssä kävelleeseen apinaihmiseen, jonka jalka on jo 5,7 miljoonaa vuotta sitten kehittynyt apinaa ihmismäisemmäksi. Kuva: Andrzej Boczarowski
Pitkä jalkapohja, viisi lyhyttä ja kynnetöntä varvasta ja muita suurempi isovarvas viittaavat pystyssä kävelleeseen apinaihmiseen, jonka jalka on jo 5,7 miljoonaa vuotta sitten kehittynyt apinaa ihmismäisemmäksi. Kuva: Andrzej Boczarowski

Kreetalta löytynyt, lähes kuusi miljoonaa vuotta vanha jalanjälki näyttää kuuluneen varhaiselle apinaihmiselle.

Tutkimusten valossa on ajateltu, että ihmisen alkukoti on Afrikassa, ja että ihminen myös pysyi siellä miljoonia vuosia, kunnes alkoi vaeltaa Eurooppaan ja Aasiaan.

Puolalaiset ja ruotsalaiset tutkijat ovat nyt tehneet löydöksen, joka voi muuttaa käsityksen ihmisen kehityksen kulusta.

Kreetan saaren rannalta on löydetty fossiilinen jalanjälki, joka on 5,7 miljoonaa vuotta vanha ja näyttää kuuluneen apinaihmiselle, jolla oli jo tuolloin ihmisen kaltainen jalka.

Ihmisen jalan muoto on niin tunnistettava ja muista eläinlajeista poikkeava, että tutkijoiden mukaan jäljen on muinaiseen hiekkarantaan painanut jonkin varhaisen apinaihmislajin edustaja.

Sedimenttikivien ja mikrofossiilien perusteella löydös on voitu ajoittaa varsin tarkasti.

Tämä on merkittävää. Tämänhetkisten vallitsevien teorioiden mukaan ihmisenkaltaisella jalalla käveleviä esi-ihmisiä ei pitänyt vielä 5,7 miljoonaa vuotta sitten olla Euroopassa eikä edes Afrikassa.

Yhtä vanhoja jälkiä on löydetty Afrikasta, mutta niiden tekijällä on vielä ollut apinamainen jalka.

Esimerkiksi 4,4 miljoonaa vuotta sitten Etiopiassa eläneellä Ardipithecus ramiduksella oli vielä apinankaltainen jalka. Tansanian Laetolista löydettiin aikoinaan 3,7 miljoonaa vuotta vanhoja jälkiä, joiden jättäjän jalka muistutti jo ihmistä.

Kreetan löytö sekoittaa pakkaa, sillä se osoittaa, että varhaiset apinaihmiset kävelivät ihmisenkaltaisilla jaloilla Euroopassa jo 5,7 miljoonaa vuotta sitten. Se siis tarkoittaa, että apinaihmiset ovat vaeltaneet Afrikasta jo huomattavasti luultua aikaisemmin.

Kreeta ei ollut tuolloin saari, vaan oli yhä kiinni Kreikassa. Samoin Sahara ei ollut vielä autiomaa, vaan savannia, joka ulottui aina itäiselle Välimerelle. Tutkijoiden mukaan käy siis järkeen, että varhaiset apinaihmiset olisivat levittäytyneet aina Kreetalle asti.

”Tämä haastaa suoraa päätä vakiintuneen käsityksen ihmisen varhaisesta kehityskulusta ja synnyttää varmasti keskustelua”, sanoo Uppsalan yliopiston evoluutiobiologian professori Per Ahlberg.

Jos löydös pitää paikkansa, se tarkoittaisi muun muassa, että ihmisen esi-isänä pidetty Ardipithecus ei voikaan olla esi-isämme, ja jopa sitä, että ihminen ei välttämättä olekaan kehittynyt Afrikassa. Tämä vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta.

Tänä vuonna toinen ryhmä teki myös Kreikasta merkittävän löydöksen. Löytyneiden hampaiden perusteella näyttää siltä, että Kreikassa eli jonkinlainen ihmisapinalaji jo seitsemän miljoonaa vuotta sitten.

Tämän Graecopithecuksen olemuksesta on kiistelty, mutta jos se osoittautuu kuuluvan ihmisten hyvin varhaiseen kehityslinjaan, teoria afrikkalaisesta alkuperästä joutuu kovemmalle koetukselle.

Tämäkin tulos vaatii vielä lisävarmistusta.

Uuden tutkimuksen julkaisi Proceedings of the Geologists' Association. Professori Ahlbergin esitelmän löydöksistä voi katsoa ja kuunnella tästä linkistä.

kohe
Seuraa 
Viestejä1250
Liittynyt30.8.2009

Fossiilinen jalanjälki mullistaa käsitystä ihmisen evoluutiosta

"Pitkä jalkapohja, viisi lyhyttä ja kynnetöntä varvasta ja muita suurempi isovarvas viittaavat pystyssä kävelleeseen apinaihmiseen" Saattaa olla joo - mutta saattaa tuo painauma olla tullut 6 miljoonaa vutta sitten petolinnun peräpäästäkin, kun on pyllähtänyt persiilleen ja vähän pyörähtänyt epäonnistuneen saalistusyrityksen tuloksena.
Lue kommentti

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.