Syakuro Manabe, Klaus Hasselmann ja Giorgio Parisi.
Syakuro Manabe, Klaus Hasselmann ja Giorgio Parisi.

Palkituista kaksi mallinsi maapallon ilmakehää, kolmas kehitti mutkikkaiden järjestelmien teoriaa.

Fysiikan vuoden 2021 Nobel-palkinto myönnetään monimutkaisten järjestelmien tutkimuksesta.

Kaksi tämän vuoden voittajista, japanilainen Syukuro Manabe ja saksalainen Klaus Hasselmann saivat palkintonsa maapallon ilmaston fysikaalisesta  mallintamisesta.

Italialainen Giorgio Parisi palkittiin mutkikkaiden järjestelmien teorian kehittämisestä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suurelle yleisölle helpommin ymmärrettäviä lienevät Manaben ja Hasselmannin tutkimukset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmakehäfyysikko Manabe julkaisi keskeisimmät tutkimuksensa jo 1960-luvulla. Hän johti tutkimusta, jossa tarkasteltiin ilmakehän ilmamassojen pystysuuntaisen liikkeen ja vesihöyryn merkitystä lämpenemisessä.

Vaikka Manaben malli oli ajan tietotekniikan rajoituksista johtuen hyvin yksinkertainen, se osoitti vuonna 1967 ensimmäistä kertaa, kuinka ilmakehän lämpeneminen johtui hiilidioksidin määrän kasvusta.

Malli selitti sen, kuinka hiilidioksidi loi ilmakehään esteen, jonka ansiosta ilmakehä ei lämmennyt Auringon säteilystä tasaisesti, vaan lämpeneminen jäi ilmakehän alempiin kerroksiin lähelle pintaa.

Vaikka Manaben malli on sittemmin korvautunut mutkikkaammilla ja perusteellisemmilla mallinnuksilla, sen keskeiset havainnot on sittemmin osoitettu moneen kertaan päteviksi. Niitä käytetään nykyisen ilmastomallien pohjana.

Merentutkija ja ilmastomallintaja Klaus Hasselmann jatkoi Manaben aloittamaa työtä noin kymmenen vuotta myöhemmin. Hän onnistui yhdistämään sään ja ilmaston muutoksia samaan malliin.

Teoreettinen fyysikko Parisi keksi vuoden 1980 tienoilla, miten löytää järjestystä näennäisesti sattumanvaraisissa fysikaalisissa ilmiöissä ja materiaaleissa. Hänen oivalluksensa soveltuvat fysiikan lisäksi matematiikkaan, biologiaan, aivotutkimukseen ja koneoppimiseen.

Kukaan voittajista ei ollut eniten veikattujen ennakkosuosikkien joukossa.

Nobel-komitean sääntöjen mukaan palkinto voidaan jakaa enintään kolmen henkilön ja kahden eri työn kesken.

Palkinto on arvoltaan kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 986 000 euroa. Manabe ja Hasselmann saavat sitä puolet ja Parisi toisen puolen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä41896

offmind kirjoitti:
Homer_Backland kirjoitti:
Manabe on varmasti väärässä.

Vaikka "...keskeiset havainnot on sittemmin osoitettu moneen kertaan päteviksi"?

Epäilemättä juuri siksi. Homertieteen näkökulmasta jokainen Nobel menee varmaan harakoille jostain "pätevästä" humpuukista. Jostain syystä "tieteen kärki" puuavaruusaluksineen, ikiliikkujatuulimyllyineen, rahtilaivan kokoisine lentokoneineen ja triljoonien omaisuuksineen ohitetaan joka vuosi. Kuinka katalia salaliittoja sen takana täytyykään olla.

Yeni Mihova
Seuraa 
Viestejä6930

b_e_y_o_n_d kirjoitti:
Sitä odotellessa milloin ilmastodenialisti saa nobelin. 

( ja joo, ei saa. harhatiedon levittäjät eivät sitä koskaan tule saamaan )

1973 fysiikasta, eli sellainen sai sellaisen jo puoli vuosisataa sitten. :)

I see fat people

Sisältö jatkuu mainoksen alla