James Peebles, Michel Mayor ja Didier Queloz.
James Peebles, Michel Mayor ja Didier Queloz.

Taustasäteilyä tutkineen James Peeblesin lisäksi palkitiin Michel Mayor ja Didier Queloz ensimmäisen eksoplaneetan löytämisestä Auringon kaltaisen tähden kiertoradalta.

Nobelin fysiikan palkinto annettiin universumin rakenteen ja kehityksen valottamisesta sekä ensimmäisen eksoplaneetan löytämisestä Auringon kaltaisen tähden kiertoradalta.

Eksolaneetan löysivät vuonna 1995 Michel Mayor ja Didier Queloz Geneven yliopistosta. Queloz työskentelee myös Cambridgen yliopistossa. He saavat toisen puolen palkinnosta.

Toisen puolen saa James Peebles Princetonin yliopistosta Yhdysvalloista. Hänen vuosikymmenten mittainen teoreettinen tutkimuksensa on perustelujen mukaan luonut perustan universumin kehityksen ymmärtämiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensi hetkinään melkein 14 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeus oli äärimmäisen kuuma ja tiheä. Siitä alkaen universumi on laajentunut ja jäähtynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Noin 400 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen atomit alkoivat muodostua, maailmankaikkeus muuttui läpinäkyväksi ja valo pääsi kulkemaan universumissa.

Vielä tänäkin päivänä alkuräjähdyksessä syntynyt kosminen taustasäteily ympäröi meitä. Sen löysivät vuonna 1964 kaksi yhdysvaltalaista radioastronomia, Arno Penzias ja Robert Wilson, jotka palkittiin nobelilla 1978.

Peebles tajusi, että taustasäteilyn lämpötila ja sen pienet vaihtelut kantavat tietoa maailmankaikkeuden tapahtumista alkuräjähdyksestä asti. Hän on onnistunut teoreettisilla mentelmillä tulkitsemaan näistä jäljistä universumin kehityskulkuja.

Jäljet paljastivat, kuinka paljon ainetta alkuräjähdyksessä syntyi ja kuinka se on kerääntynyt galakseiksi ja galaksiryppäiksi.

Kävi ilmi, että universumin aineesta vain viisi prosenttia on tuntemaamme tavallista ainetta. Siitä koostuvat tähdet, planeet, kasvit ja me itse. Loput 95 prosenttia universumin materiasta on tuntematonta pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Ne ovat yhä mysteeri ja haaste modernille fysiikalle.

Taustasäteily on edelleen tiedon runsaudensarvi maailman kosmologeille, jotka yrittävät ratkaista maailmankaikkeuden arvoituksia.

Lokakuussa 1995 Mayor ja Queloz ilmoittivat löytäneensä planeetan aurinkokunnan ulkopuolelta. Se kiersi tähteä nimeltä 51 Pegasi kotigalaksissamme Linnunradassa.

Mayor ja Queloz onnistuivat havaitsemaan Jupiterin kaltaisen kaasujättiläisen Etelä-Ranskassa sijaitsevan Haute-Provencen observatorion laitteilla.

Löytö aloitti suuren mullistuksen tähtitieteessä. Sen jälkeen Linnunradasta on löytynyt jo yli 4 000 eksoplaneettaa.

Mitä enemmän niitä löydetään, sitä suurempi on mahdollisuus löytää myös elämää, mikäli sitä Maan lisäksi muuallakin on.

Perustelujen mukaan palkitut ovat lisänneet ymmärrystä maailmankaikkeuden kehityksestä ja Maan paikasta universumissa.

”Heidän löytönsä ovat ikuisiksi ajoiksi muuttaneet maailmankuvaamme”, Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tiedotteessa lausutaan.

Nobelin palkinnon arvo on yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 830 000 euroa.

111
Seuraa 
Viestejä1548

""Heidän löytönsä ovat ikuisiksi ajoiksi muuttaneet maailmankuvaamme”, Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tiedotteessa lausutaan."

Noup.

Ikuisiksi ajoiksiko?!?

Ei.

Virheellinen maailmankuva unohtuu lopulta kokonaan.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Lyde19
Seuraa 
Viestejä6100

Olli S. kirjoitti:
Hän on myös sanonut, että LambdaCDM- malli, nykyinen alkuräjähdysmalli kaipaa tarkistusta.

Niin, malli ei selittäne linnunradan keisarin osuutta tapahtumiin riittävällä tarkkuudella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla