Saksalainen Wolfgang Ketterle ja yhdysvaltalaiset Eric Cornell ja Carl Wieman saavat Nobelin fysiikanpalkinnon tutkimuksistaan, jotka koskevat Bosen-Einsteinin kondensaattia eli eräänlaista kvanttikaa...

Saksalainen Wolfgang Ketterle ja yhdysvaltalaiset Eric Cornell ja Carl Wieman saavat Nobelin fysiikanpalkinnon tutkimuksistaan, jotka koskevat Bosen-Einsteinin kondensaattia eli eräänlaista kvanttikaasua.

Ensimmäisenä kvanttikaasua valmistivat vuonna 1995 Cornell ja Wieman jäähdyttämällä rubidium-atomeja 20 nanokelvinin lämpötilaan eli vain asteen viideskymmenesmiljoonasosan päähän absoluuttisesta nollasta. Nobelin arvoista löytöä oli jo ennen sitä ennustanut Kalle-Antti Suominen, jonka artikkeli "Atomit loukussa outoon olomuotoon" julkaistiin Tiede 2000:n numerossa 6/1994.

Näin kylmässä atomien lämpöliike lakkasi ja näytteen kaksituhatta atomia lyöttäytyivät yhteen ja käyttäytyivät kvanttifysiikan sääntöjen mukaan kuin yksi ainoa jättimäinen superatomi.

Onnistuneista kokeista kerrottiin tuoreeltaan Tiede 2000 -lehden numerossa 6/1995. Ketterle teki Cornellista ja Wiemanista tietämättä samanlaisia kokeita natriumilla ja sai sen toimimaan kvanttikaasun tapaan. Ketterle onnistui myös saamaan kvanttikaasun eräänlaiseksi atomilaseriksi, joka syöksi sisuksistaan tahdistettuja atomijoukkoja samaan tapaan kuin laserista tulee tahdistettuja valoaaltoja.

Cornell on 39-vuotias ja työskentelee Yhdysvaltain mittanormaalilaboratoriossa NIST:ssä.

Ketterle on 43-vuotias ja työskentelee Massachusettsin teknisessä korkeakoulussa MIT:ssä.

Wieman on 50-vuotias Coloradon yliopiston professori.

Palkintosumma on 10 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 6 miljoonaa markkaa. Se jaetaan kolmikon kesken tasan.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla