Tältä protoni-protoni-törmäys näyttää Cernin CMS-kokeessa.
Tältä protoni-protoni-törmäys näyttää Cernin CMS-kokeessa.

Kyseessä voi olla Higgsin hiukkanen. Tai yksi niistä.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus Cern paljasti tänään löytäneensä uuden alkeishiukkasen, bosonin, joka muistuttaa suuresti Higgsin hiukkasta.

Teorioiden ennustamaa Higgsin hiukkasta on etsitty vuosikymmeniä. Se on hiukkasfysiikan standardimallin puuttuva palanen.

Tutkijat eivät kuitenkaan vielä voi vannoa, että kyseessä on juuri standardimallin ennustama Higgsin bosoni. Tarvitaan lisää dataa, jotta hiukkasen ominaisuuksista saadaan lisää tietoa. Löytö on joka tapauksessa historiallinen.

Cernin johtaja Rolf Heuer lausui tiedotustilaisuudessa: Luulen, että saimme sen.

Cernissä hiukkasta etsitään kahdella massiivisella kokeella, CMS:llä ja Atlaksella, joissa työskentelee yhteensä noin 5 000 ihmistä. Kummassakin kokeessa uuden hiukkasen massaksi saatiin noin 125 gigaelektronivolttia. Kyseessä on painavin koskaan löydetty bosoni.

Molempien kokeiden varmuus on viisi sigmaa, jota alalla pidetään rajana uusille löydöille. Viisi sigmaa tarkoittaa, että tapahtuma on 99,99995 prosentin varmuudella aito eikä sattuman aiheuttama.

Tutkijat korostivat, että tulokset ovat silti alustavia ja ne tarkentuvat tulevina viikkoina tai kuukausina, kun dataa analysoidaan lisää. Vasta vuosien päästä saadaan selville, mikä ja millainen hiukkanen kaiken kaikkiaan on ja mitä se merkitsee.

Cern kertoi alustavista havainnoista viime joulukuussa. Silloin ei voitu sanoa lainkaan varmasti, onko havainnoissa kyse uudesta hiukkasesta.

Huhti-kesäkuun aikana Cern on saanut kerättyä yhtä paljon mittaustuloksia kuin koko viime vuonna yhteensä. Myös datan analyysitekniikoita on entisestään tehostettu.

Fysiikan standardimalli kuvaa aineen koostumusta ja luonnon kolmen perusvoiman – heikon, vahvan ja sähkö­magneetisen voiman – vuorovaikutus­suhteita, määrittelee Higgsin hiukkasen alkeishiukkaseksi, jonka välityksellä muut mallin alkeishiukkaset saavat massan.

Myös muut teoriat ennustavat samantyyppisen hiukkasen. Vaikka hiukkasesta olisi täysin varma havainto, vaihtoehtoja on silti ainakin kolme:

1 Kyseessä voi olla standardimallin tarkoittama alkeishiukkanen, joka selittää osan aineen massasta. Tällöin muita vastaavan kaltaisia hiukkasia ei ole.

2 Kyseessä voi olla standardimallin laajennoksen, supersymmetriateorian, odottama hiukkanen, yksi viidestä Higgsin hiukkasesta. Silloin pitäisi löytyä myös muita supersymmetrian ennustamia hiukkasia, tunnettujen hiukkasten superpartnereita.

3 Kyseessä voi olla ensimmäinen kokeellinen todiste säieteorioiden paikkansapitävyydestä. Osa näistä laajennoksista ennustaa, että massanluojahiukkanen löytyy juuri sieltä, mistä sitä nyt etsitään.

Lue lisää Higgsin hiukkasesta Tiede-lehdestä 6/2012.

Lue myös suomalaisten fyysikoiden blogia Higgsin metsästäjät.

Kasvontunnistusohjelma erottaa eri-ikäisenä otetuista kuvista saman lapsen.

Lasten katoamiset ja kaappaukset ovat maailmalla yleisempi ongelma kuin Suomessa. Moni vanhempi kantaa mukanaan kadonneen valokuvaa.

Sitä voi käyttää todisteena. Mutta kun katoamisesta on aikaa, valokuvan arvo kadonneen etsinnässä hiipuu. Ihminen kun voi näyttää hyvin erilaiselta muutaman vuoden kuluttua.

Nyt kuvien vertailuun esimerkiksi poliisin avuksi on otettu avuksi tekoäly. Se voisi löytää kadonneen henkilön valokuvan avulla nopeammin kuin ihminen.

Poliisilla on jo käytössä eri ohjelmia, joilla he vertailevat valokuvia. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaan, kun kadonnut on yli 20-vuotias.

Tietojenkäsittelytieteen tutkija Debayan Deb Michiganin osavaltion yliopistosta kehitti ryhmineen kasvoja tunnistavan laskentaohjelman. Algoritmi tunnistaa eri-ikäisistä kasvoista samoja piirteitä.

Deb kehitti ohjelmaa antamalla sille tuhat kuvaa 2–18-vuotiaista lapsista. Jokainen lapsi oli kuvattu ainakin neljä eri kertaa kuuden vuoden aikana.

Tekoäly löysi oikean lapsen kuvia vertailemalla 80 prosentissa tapauksista, kertoo arxivessa julkaistu tutkimus.

Jos kuvat oli otettu alle vuoden välein, tekoäly löysi saman henkilön kasvonpiirteet yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Tunnistus laski 73 prosenttiin, jos kuvien välillä oli kulunut yli kolme vuotta.

Ryhmä yrittää nyt kouluttaa tekoälyä löytämään lapsi kuvista, joiden välissä on kulunut usea vuosi, kertoo New Scientist.

Sähköinen stimulointi aktivoi aivot alttiiksi harjoitukselle.

Netistä saa korvakuulokkeita, jotka lupaavat lisää taitoa, voimaa ja kestävyyttä, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Kalifornialaisen yrityksen Halon kuulokkeiden sanka antaa aivokuorelle sähköistä stimulaatiota. Kun urheilusuoritusta tai musiikkikappaletta treenaa stimuloiduin aivoin, harjoituksen vaikutus tehostuu, yritys vakuuttaa.

Newsweek-lehden mukaan yhdysvaltalaiset urheilijat ovat toimineet koekäyttäjinä. Halon omassa tutkimuksessa stimulaatiota saaneiden urheilijoiden ponnistusvoima lisääntyi kuukauden harjoittelun aikana selvästi enemmän kuin lumekuulokkeita käyttäneellä ryhmällä.

Periaatteessa tällainen neurodoping voi toimia.

”Sille on neurofysiologista perustaa”, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja kliinisen neurofysiologian professori Satu Jääskeläinen.

Niin sanotulla transkraniaalisella tasavirtastimulaatiolla eli tDCS:llä voidaan nostaa aivokuoren aktiivisuustasoa eli valmiutta hermoimpulsseihin. Olemassa olevat hermoyhteydet tehostuvat. Samalla lisääntyy aivoalueen muovautuvuus eli kyky muodostaa uusia yhteyksiä.

Sähköistä stimulointia on kehitetty ennen kaikkea sairauksien hoitoon, mutta myös sen vaikutusta suorituskykyyn on tutkittu.

Tieteellisissä kokeissa se on parantanut terveiden koehenkilöiden reaktioaikoja, tehostanut motorista oppimista ja parantanut kognitiivista suorituskykyä.

Sillä on pystytty jopa parantamaan kestävyyttä. Uupumukseen asti ajetuissa pyöräilytesteissä stimulaatiota saaneet koehenkilöt pystyvät jatkamaan pidempään kuin verrokkiryhmä.

Se on lyhentänyt reaktioaikoja ja lisännyt reiden ojennusvoimaa. Sillä on pystytty hillitsemään käsien vapinaa, josta ampujat haluavat päästä eroon.

Stimuloidut koehenkilöt ovat omaksuneet taitoja nopeammin ja pystyneet toistamaan oppimaansa täsmällisemmin.

Kuitenkin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun johtaja Sami Kalaja kertoo HS:n jutussa, että nykynäytön perusteella huippu-urheilussa vaikutukset olisivat heikot tai jopa olemattomat.

Suurimpia vaikutuksia aivostimulaatiolla on saatu koehenkilöillä, joilla on aivojen toiminnassa jokin vajaus tai häiriö. Terveillä havaitut muutokset ovat pienempiä.

Kysely

Kokeilisitko neurodopingia?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10657
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Kokeilisitko neurodopingia?

MooM kirjoitti: Tasavirtastimulaatiolla (TDCS) on tutkitusti vaikutusta, tuosta laitteesta en tiedä. Vaikutus riippuu siitä, minkä aivoalueiden välille virta laitetaan ja miten päin. Duodecimissä: http://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12996 "TMS:n avulla tuotettujen motoristen herätevasteiden mittaamisen hyödyllisyyttä osana heikkoon sähkövirtaan perustuvien stimulaatiomenetelmien perustutkimusta rajoittaa se, että menetelmä kuvaa ainoastaan liikeaivokuoren vasteita, eivätkä tulokset...
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.