Uudella menetelmällä löytyi kaukaisin koskaan havaittu galaksijoukko, kertoo New Scientist. Ennätysmäisen etäinen galaksijoukko XMMU J2235.3-2557 on yhdeksän miljardin valovuoden päässä täältä. Samalla tavalla saatetaan jatkossa löytää useita uusia jou...

Uudella menetelmällä löytyi kaukaisin koskaan havaittu galaksijoukko, kertoo New Scientist. Ennätysmäisen etäinen galaksijoukko XMMU J2235.3-2557 on yhdeksän miljardin valovuoden päässä täältä. Samalla tavalla saatetaan jatkossa löytää useita uusia joukkoja, joiden avulla opitaan lisää universumin alkuajoista.

Löydetty galaksijoukko on puoli miljardia valovuotta kauempana kuin aikaisemman ennätyksen haltija. Christopher Mullis Michiganin yliopistosta korostaa, että puoli miljardia vuotta on pitkä aika galaksien elämässä. Kenties tuhansista jäsenistä koostuva galaksijoukko näyttää muodostuneen, kun universumi oli noin 2,5 miljardin vuoden ikäinen. Seuraavan kahden miljardin vuoden aikana se kehittyi sellaiseksi kuin näemme sen nyt.

Joukko on todella suuri, sillä siinä on valtavat määrät 70 miljoonan asteista kaasua, jonka tähtitieteilijät havaitsivat Euroopan avaruusjärjestön XMM-Newton –röntgensatelliitilla. Kaasu kuumenee, kun joukon galaksit syöksyvät toisiaan kohti ja joukko tiivistyy. Se, että kaasu on asettunut pallomaiseen muotoon, kertoo tutkijalle joukon olevan keski-ikäisen.

“Olimme odottaneet, että näin kaukainen joukko olisi ollut hieman nuorekkaampi”, sanoo Mullis New Scientistin verkkouutisessa. ”Mutta tämä kaveri näyttää melko vanhalta.”

Vain viisi muuta galaksijoukkoa on löytynyt 7,5 miljardia valovuotta kauempaa. Alle 3,5 miljardin valovuoden päästä on sen sijaan paikallistettu noin tuhat joukkoa. Tämä johtuu siitä osittain, ettei universumissa ollut vielä monia suuria rakenteita 7,5 miljardia vuotta sitten ja osittain siitä, että kaukaisia kohteita on vaikea havaita.

Mullis kumppaneineen kehitti kaukaisten galaksijoukkojen etsimiseen oikotien. He kirjoittivat tietokoneohjelman, joka seuloo XMM-Newtonin arkistoiduista havainnoista röntgensäteilyläiskät, jotka saattaisivat kuulua kaukaisiin galaksijoukkoihin. Seuraavaksi he havaitsevat ehdokkaat nopeasti maanpäällisellä VLT-kaukoptkella (Very Large Telescope) ja poimivat joukosta punaisimmat tarkempaan syyniin. Universumin laajeneminen nimittäin venyttää kaukaisten kohteiden säteilyn punaiseen päin.

”Tässä vaiheessa XMMU J2235.3-2557 näytti uskomattoman punaiselta”, kertoo Mullis. Tarkemmat mittaukset sen 12:ta galaksista osoitti, että joukko on tuon ennätyksellisen yhdeksän miljardin valovuoden päässä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä