Kuva hahmottelee paikallista tyhjyyttä (Local Void) ympäröivän avaruuden rakennetta. Linnunrata sijaitsee tyhjyyden reunalla (Milky way, kuvassa keskellä). Yhden nuolen pituus on tässä kartassa noin 200 miljoonaa valovuotta. Kuvan keskellä on myös Neitsyen galaksijoukko (Virgo), jota kohti ajaudumme. Kuva: Brent Tully
Kuva hahmottelee paikallista tyhjyyttä (Local Void) ympäröivän avaruuden rakennetta. Linnunrata sijaitsee tyhjyyden reunalla (Milky way, kuvassa keskellä). Yhden nuolen pituus on tässä kartassa noin 200 miljoonaa valovuotta. Kuvan keskellä on myös Neitsyen galaksijoukko (Virgo), jota kohti ajaudumme. Kuva: Brent Tully

Linnunrata ajautuu tyhjän alueen reunalta kohti Neitsyen galaksijoukon keskustaa.

Kotigalaksimme Linnunradan vieressä avaruudessa on alue, jota tähtitieteilijät kutsuvat paikalliseksi tyhjyydeksi. Oma galaksimme on piskuinen siihen verrattuna. Sen läpimitta on satoja miljoonia valovuosia, kun Linnunradan on korkeintaan kaksisataa tuhatta valovuotta.

Tuossa tyhjyydessä on hyvin vähän ainetta muuhun maailmankaikkeuteen verrattuna. Siellä ei juuri synny tähtiä, tähtijoukkoja eikä pieniäkään galakseja. Ihan tyhjää siellä ei silti ole, sillä avaruuden joka ikisessä kuutio­metrissä on aina vähintään muutamia atomeja.

Tähtitieteilijä Brent Tully ryhmineen esittelee nyt alueesta tehtyjä mittauksia The Astro­physical Journal -tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ryhmä rakensi Havaijin yliopistossa tarkentuneen kolmiulotteisen mallin lähiavaruudestamme, johon myös paikallinen tyhjyys kuuluu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tullyn ryhmä selvitti paikallisen tyhjyyden kokoluokkaa mittaamalla 18 000 läheisen galaksin liikkeitä. Liikkeiden avulla ryhmä päätteli galaksien massat. Sitten ryhmä jutun kuvana olevan kolmiulotteisen kartan.

Kartassa ovat korostettuina ne rajaseudut, joissa aine joko kasaantuu gravitaation vaikutuksesta tai harvenee.

Aineen jakauman perusteella Tully määritti paikallisen tyhjyyden reuna-alueita.

Tully käytti samaa tekniikkaa jo vuonna 2014, kun hän yritti määrittää, kuinka kauas oma paikallinen galaksijoukkojen superryhmämme ulottuu. Ryhmään kuuluu yli satatuhatta galaksia noin 520 miljoonan valovuoden alueella.

Tämä paikallinen avaruuden osa on saanut nimen Laniakea. Se tarkoittaa havaijiksi ”suunnattoman suurta taivasta”.

Oma galaksimme Linnunrata ajautuu tyhjyydestä poispäin, kertoo verkkosivu Phys.org.

Meitä vetää puoleensa Neitsyen (kartassa Virgo) galaksijoukko, joka on Maasta katsottuna Neitsyen tähdistön suunnalla. Se on noin 60 miljoonan valovuoden päässä Linnunradasta.

Kaasuja, tähtiä ja galakseja on siellä suhteellisen tiheässä, paljon tiheämmässä kuin universumissa yleensä. Joukossa on arviolta­ 1 300–2 000 galaksia.

Galaksit ovat aina paikallisten galaksijoukkojen gravitaation vaikutuksessa. Linnunrata esimerkiksi törmää ennen pitkää naapurinsa Andromedan galaksin kanssa. Sitten kaksikko liikkuu yhdessä kohti alueita, joissa ainetta on enemmän ja tiheämmässä­.

Tähtitieteilijät ovatkin jo noin 30 vuoden ajan yrittäneet selvittää, miksi Linnunradan ja Andromedan sekä muiden pienempien lähigalaksien liike poikkeaa siitä, miten nopeasti maailmankaikkeus laajenee.

Poikkeama on laskettu noin 600 kilometriksi sekunnissa.

Uusi tutkimus osoittaa nyt, että poikkeamaan vaikuttaa eniten juuri Neitsyen galaksijoukon gravitaatio mutta myös se, että paikallinen tyhjyys laajenee.

Paikallinen tyhjyys oli löytynyt galaksihavaintojen perusteella vuonna 1987. Tully ja Richard Fisher havaitsivat jo silloin, että Linnunrata on suhteellisen tyhjän alueen reunalla ja että tuo tyhjyys laajenee.

Vaikka paikallinen tyhjyys on siis tunnettu alueena pitkään, on sitä tutkittu varsin vähän. Yksi syy on se, että alue sijaitsee Linnunradan keskustan takana ja alueen runsaat kaasut ja tähtien kasaumat haittaavat havaintoja.

janinurmi
Seuraa 
Viestejä184

kumpi on ahdistavampi scenaario? se että kukaan ei tiedä? Vai se että jossain vaiheessa selvitettäisiin, jonkinlainen kaava/ kaavamaisuus / kasa kaavoja, jotka selittäisivät avaruuden rakenteen.

tuokin tutkimus on vaan, tosin hyvinkin paljon tutkittua arvailua..

Omien tutkimusten pohjalta väittäisin, että se että emme tiedä on lohdullisempaa. eletään siinä mielessä jännittäviä aikoja. kuka tahansa voi esittää eriäviä / poikkeavia hypoteesejä avaruuden rakenteesta / muodosta.

muuttujia joita emme tiedä, joista kellään ei ole aavistustakaan on vielä liikaa. super summetriaa, joka perustuu bosen / einsteinen kondensaattiin, vai negatiivista massaa sisältävä alue. mikä suuren tyhjiön synnyttänyt? pimeä aine? tuskin..

täh?

  • ylös 19
  • alas 12
Sisältö jatkuu mainoksen alla