Kuva: Nasa/Esa
Kuva: Nasa/Esa

Kymmenen miljoonan auringon massainen möykky pimeää ainetta muodostaa galaktisen peruspalikan.

Linnunrataa kiertää ainakin 22 kääpiögalaksia, joiden kirkkauksissa on lähes 10 000-kertainen ero. Tutkijat ovat arvelleet vaihtelun johtuvan massaeroista.

Siksi kalifornialaistutkijat yllättyivät, kun he laskivat galaksien massat uusien havaintojensa perusteella. Laskelmien mukaan kukin niistä painaa 10 miljoonan auringon verran.

Kirkkaat galaksit eivät siis ilmeisesti olekaan himmeitä massiivisempia. Kirkkausero voi johtua siitä, että himmeät galaksit muodostuvat lähes kokonaan pimeästä aineesta.

Tästä Louis Strigarin johtama tutkimusryhmä päätteli, että kymmentä miljoonaa aurinkoa vastaava möykky pimeää ainetta muodostaa eräänlaisen galaktisen peruspalikan.

Kun tällaisessa palikassa alkaa muodostua tähtiä, ne kerääntyvät yhteen muodostaen lopulta kääpiögalaksin. Kääpiöt puolestaan voivat pakkaantua yhteen suuremmiksi galakseiksi.

Pimeä aine sanelee siis painovoimallaan maailmankaikkeuden rakenteen. Tutkijoiden on kuitenkin ollut vaikea saada pimeydestä otetta, kuten muun muassa Tiede-lehden blogisti Syksy Räsänen kertoo postauksissaan.

"Galaktinen minimimassa kertoo paljon pimeän aineen luonteesta. Kun ymmärrämme pimeää ainetta, ymmärrämme entistä paremmin miksi maailmankaikkeus on sellainen kuin on”, Strigari totesi.

Tutkimuksen julkaisi Nature.