Yksi geeniruoan vastustajien suurista huolista on ollut se, että muuntogeeniset kasvit voisivat haitata ihmisten terveyttä. Siirtogeenit saattaisivat joko hypätä ihmiseen tai suolistobakteereihin. Esimerkiksi gm-bakteereihin lisätään usein antibioottir...

Yksi geeniruoan vastustajien suurista huolista on ollut se, että muuntogeeniset kasvit voisivat haitata ihmisten terveyttä. Siirtogeenit saattaisivat joko hypätä ihmiseen tai suolistobakteereihin. Esimerkiksi gm-bakteereihin lisätään usein antibioottiresistenssigeeni, jota käytetään bakteerien tunnistamiseen. Kauhukuva on, että tämä geeni siirtyy ihmisen suolistossa haitalliseen taudinaiheuttajabakteeriin, jolloin antibioottilääkkeet lakkaisivat toimimasta.

Huoli on turha, huomauttavat Newcastlen yliopiston tutkijat Nature Biotecnology -lehdessä. Trudy Netherwood kumppaneineen testasi soijaan siirretyn geenin kykyä selvitä ihmisen suolistossa. Epsps-geenillä höystetty soija on tehty kestämään tavallista paremmin rikkikasvihävitteitä. Kokeen ensimmäisessä osassa syötettiin soijapurilaisia ja –pirtelöä seitsemällä ileostomian läpikäyneelle potilaalle. Heille oli syöpäleikkauksen jäljiltä tehty aukko ohutsuolesta vatsan iholle, jolloin suolensisältö poistuu peräaukon asemesta avanteen kautta. Yhden koehenkilön avanteesta löydettiin 3,7% syödyistä siirtogeeneistä, muilta vielä vähemmän. Seuraavaksi brittitutkijat tarjosivat saman aterian täysin terveille koehenkilöille. Nyt geenijäämiä ei löytynyt enää lainkaan. Paksusuolen bakteerikanta nitistää ilmeisesti ne harvat geenit, jotka selviävät mahalaukun ja ohutsuolen röykytyksestä.