Osalla ihmisistä kuljettajamolekyyli estää eräiden masennuslääkkeiden pääsyn aivoihin.

Masennuslääkkeistä tiedetään olevan merkittävää hyötyä vain kolmannekselle potilaista. Saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijat havaitsivat, että eräs geeni vaikuttaa kahden yleisen masennuslääkkeen, sitalopraamin ja venlafaksiinin tehoon.

Manfred Uhrin johtama tutkimusryhmä huomasi, että masennuslääkkeiden pitoisuudet aivoissa kasvoivat tavallista suuremmiksi hiirillä, joilla niin kutsutun P-glykoproteiini (P-gp) molekyylikuljettimen geeni oli hiljennetty. Seuraavaksi tutkijat selvittivät masennuslääkkeitä syövien koehenkilöiden avulla, liittyivätkö tietyt muodot geenistä lääkkeiden huonoon tehoon. Tällaisia geenimuotoja löytyi 11.

P-gp on aivojen portinvartija, joka heittelee aivoihin tunkeutuneita häirikkömolekyylejä takaisin aivo-veriesteen toiselle puolelle. Osalla ihmisistä kuljetin ilmeisesti siivoaa lääkkeen niin tehokkaasti, ettei se pääse vaikuttamaan aivoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijoiden mukaan geenitesti voisi auttaa selvittämään, ketkä masennuspotilaista hyötyvät lääkkeistä. Uusia keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä kehitettäessä olisi myös syytä tutkia, kuinka tehokkaasti P-gp kuljettaa niitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksen julkaisi Neuron.

Sisältö jatkuu mainoksen alla