Kuva: Corbis RF.
Kuva: Corbis RF.

Kansainvälinen tutkijaryhmä kartoitti ensi kertaa ihmisen epigenomin.

Ihmisen geenit eivät kerro niiden säätelystä vielä paljon mitään, sillä nk. epigeneettiset mekanismit vaikuttavat myös niiden toimintaan.

Nyt yhdysvaltalais-australialainen tutkijaryhmä sai aikaiseksi ensimmäisen kartan ihmisen epigenomista, joka paljastaa geeneihin vaikuttavan mekanismin emäsjärjestyksen ulkopuolella.

"Aiemmin olemme päässeet tarkastelemaan vain pieniä pätkiä epigenomista, mutta nyt voimme tutkia, miten koko genomia oikein säädellään ja miten ruokavalio ja ympäristötekijät vaikuttavat geenien ilmentymiseen", tutkimusta johtanut professori Joseph Ecker Salk-insituutista selittää.

Epigeneettiset signaalit voivat vaikuttaa geenien toimintaan ainakin kahta kautta. Yksi tapa vaikuttaa histoneihin, toinen taas dna-metylaatioon.

Ryhmä vertaili alkiokantasolujen ja keuhkokudoksen erilaistuneita fibroblasteja ja selvisi, että kantasoluilla on aivan omanlaisensa "metylaatiosormenjälki".

Tutkijoiden mukaan tulos auttaa ymmärtämään, miten sairastunut solu eroaa terveestä ja mitkä seikat siihen vaikuttavat. Epigenetiikka on jo muuttanut käsitystä esimerkiksi syövän synnystä.

Tutkimuksen julkaisi Nature.

Lue myös Tiede-lehden artikkeli epigenetiikasta eli siitä, kuinka menneiden aikojen olot vaikuttavat seuraviin sukupolviin.