Kanadalalaistutkijoiden kehittämä siirtogeeninen hiiri raivaa tietä uudenlaisille hoidoille, jotka voivat jonain päivänä vapauttaa diabeetikot insuliinipistoksista.
Albertan yliopiston tutkijat siirsivät ihmisen insuliinia tuottavan geenin hiiren ns....

Kanadalalaistutkijoiden kehittämä siirtogeeninen hiiri raivaa tietä uudenlaisille hoidoille, jotka voivat jonain päivänä vapauttaa diabeetikot insuliinipistoksista.

Albertan yliopiston tutkijat siirsivät ihmisen insuliinia tuottavan geenin hiiren ns. K-soluihin, jotka osallistuvat yhdessä haiman beeta-solujen kanssa elimistön sokeritasapainon säätelyyn. Diabeteksessa insuliinia tuottavat beetasolut ovat joko tuhoutuneet tai heikentyneet.

Science-lehden mukaan siirtogeenin saaneiden hiirien suolistossa syntyi insuliinia, joka esti eläimiä sairastumasta diabetekseen. Sekä hoitoa saaneilta hiirien että verrokkien beetasolut tuhottiin. Vain jälkimmäiset sairastuivat tautiin ja kuolivat.

Eläinkokeista on vielä vuosien matka todellisiin hoitoihin. Menetelmä on myös liian hankala potilaskäyttöön. Tutkijat arvelevat voivansa kuljettaa geenit suolistoon suun kautta pillereiden tai liposomien matkassa.

Maailmalla kehitetään kilvan uudenlaisia hoitoja diabetekseen. Marraskuussa korealaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat saivat geenihiiret tuottamaan insuliinia maksassa. Yhdysvaltalainen yritys taas kehittää lääkettä, joka piiskaa geenihiirten insuliinituotantoa. Toinen kanadalaisryhmä kertoi puolestaan kesällä siirtäneensä diabeetikoille insuliinia erittäviä beetasoluja.