Geenimuuntelua on pidetty uhkana peltojen pieneliöille ja linnuille, mutta pelot saattavat olla hätiköityjä. Brittitutkimuksen mukaan geenikasvien suosiminen voi palauttaa perinnäisen viljelyn syrjäyttämän eliöstön ilman että sadot kärsivät, kertoo BBC...

Geenimuuntelua on pidetty uhkana peltojen pieneliöille ja linnuille, mutta pelot saattavat olla hätiköityjä. Brittitutkimuksen mukaan geenikasvien suosiminen voi palauttaa perinnäisen viljelyn syrjäyttämän eliöstön ilman että sadot kärsivät, kertoo BBC:n verkkouutinen.

Kenttäkokeissa käytettiin glyfosaatti-rikkaruohomyrkkyä sietävää sokerijuurikasta. Ihmiselle melko vaarattoman aineen vaikutus perustuu sen kykyyn estää tiettyä aminohappoa tuottavan entsyymin toimintaa. Kun elintärkeää aminohappoa ei enää synny, rikkakasvi kuolee, mutta juurikas jää henkiin. Koepellon juurikkaat käsiteltiin glyfosaatilla neljän-kuuden viikon päästä kylvöstä. Sarkojen välissä oleva puolen metrin käytävä jätettiin rauhaan. Niissä rehottavat ruohot tuhottiin vasta seuraavassa ruiskutuksessa kuukauden kuluttua. Silti vei viikkoja ennen kuin kaikki rikkakasvit kuolivat. Perinnäisessä sokerijuurikkaan viljelyssä pelto pidetään paljaana ruohoista. Tutkijat uskovat, että geenipellon rikkakasvit antavat hyönteisille ja linnuille sekä ravintoa että suojaa tasaisesti koko kasvukauden ajan. Laskentojen perusteella rikkakasvien biomassa ja hyönteistiheys on moninkertainen perinnäiseen peltoon verrattuna.

Proceedings of the Royal Society of London -lehdessä julkaistu havainto on saanut kylmän vastaanoton Britannian ympäristöjärjestöiltä. Kriitikoiden mukaan tarvitaan laajempi tutkimus, joka osoittaisi muun muassa, että taantuneet lintulajit todella palaavat pelloille. Luontoväen epäluulo saattaa selittyä myös tutkimuksen taustavoimilla. Osa rahoituksesta on peräisin biotekniikan suuryritykseltä Monsantolta. Sekä geenimuunneltu juurikas että glyfosaatti-rikkaruohomyrkky RoundUp ovat Monsanton luomuksia. Muutama vuosi sitten kohuttiin geenijätin kehittämästä Roundup Ready –soijasta, joka on myös vastustuskykyinen glyfosaatille. Järjestöt pelkäävät, että geenimuunneltujen kasvien yleistyminen lisää torjunta-aineruiskutuksia ja kuormittaa ympäristöä. Samalla hyödylliset petohyönteiset häviäisivät ja vastustuskykyiset tuhohyönteiskannat vahvistuisivat.

Monsanton mukaan glyfosaattia käytetään yhä enemmän, mutta samalla muiden myrkkyjen kysyntä on vähentynyt vieläkin nopeammin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla