Hollantilaisen biotekniikkayrityksen Pharmingin vaikeudet ennustavat noloa loppua Pohjois-Savossa märehtivälle siirtogeenikarjalle. Tytäryhtiö Suomen Pharming on ajautumassa konkurssiin ja lääkemaitoa lypsävät lehmät joutunevat teuraaksi, koska niille ...

Hollantilaisen biotekniikkayrityksen Pharmingin vaikeudet ennustavat noloa loppua Pohjois-Savossa märehtivälle siirtogeenikarjalle. Tytäryhtiö Suomen Pharming on ajautumassa konkurssiin ja lääkemaitoa lypsävät lehmät joutunevat teuraaksi, koska niille ei ole ottajia. Taloussanomien mukaan Kuopion yliopisto on hakenut laihoin tuloksin rahoitusta ja kumppaneita alan tietotaidon säilyttämiseksi Suomessa.

Siirtogeenisten nautojen tutkimus käynnistyi Kuopion yliopistossa 1990-luvun alussa. Tavoitteena oli kehittää eläimiä, jotka erittävät maitoon lääkinnällisesti tai ravitsemuksellisesti arvokkaita valkuaisaineita. Ihmisen proteiinia maidossaan tuottava lehmä poikkeaa tavallisesta lehmästä ainoastaan yhden geenin osalta. Geeni toimii vain maitorauhasessa.

Ensimmäinen siirtogeenivasikka näki päivänvalon 1993. Viime syksynä lahtipenkkiin sairastelun takia joutunut Huomen kantoi perimässään ihmisen punasolukasvutekijän eli erytropoetiinin geeniä. Erytropoetiinia käytetään anemioiden ja syövän hoidossa. Huippu-urjeilijoiden arvellaan parantavan hapenottokykyään EPO:lla.

Patenttikiistojen takia EPO vaihtui pian laktoferriiniin. Se on taas antibioottien kaltainen valkuaisaine, joka suojaa mm. ruuansulatuskanavan tulehduksilta. Laktoferriiniä käytetään mm. sydänleikkauksissa sekä kliinisissä ravintovalmisteissa. Siitä hyötyvät myös heikon vastuskyvyn omaavat keskoset, syöpäpotilaat ja AIDS-potilaat.

Lääkemaitoon liittyi suuria taloudellisia odotuksia. Pharmingin koenavetan laktoferriininaudat lypsivät parhaimmillaan kyseistä proteiinia noin 2,5 grammaa litrassa. Yritys haki vielä viime vuonna Itä-Suomesta halukkaita tiloja lääkemaidon tuottajiksi.











Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla