Kuva: George Chernilevsky, Wikimedia Commons
Kuva: George Chernilevsky, Wikimedia Commons

Ne lisäävät äkkipikaisuutta ja känniaggressiivisuutta, selvisi suomalaisessa tutkimuksessa.

On arveltu, että väkivaltarikollisilla voi olla altistavia geenejä, koska valtaosan väkivaltarikoksista tekee pieni joukko rikoksenuusijoita ja koska perintötekijöiden tiedetään selittävän yli puolet vakavasti epäsosiaalisesta käyttäytymisestä. Vakavimpaan väkivaltarikollisuuteen liittyviä geenejä ei ollut kuitenkaan tätä ennen tunnistettu. Nyt osoitettiin, että kaikkein väkivaltaisimmilla tavallista yleisempiä ovat tietyt kaksi aivotoiminnan säätelyyn vaikuttavaa geeniä. Pääasiassa suomalaisista tutkijoista koostuva ryhmä julkaisi havaintonsa Molecular Psychiatry -lehdessä.

Jari Tiihonen Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta ja kollegat löysivät 794 suomalaisen vangin joukosta runsaat 538 vähintään yhteen väkivaltarikokseen syyllistynyttä. Heistä 84 luokiteltiin kaikkein väkivaltaisimmiksi: heidät oli tuomittu vähintään kymmenestä pahoinpitelystä tai henkirikoksesta tai henkirikoksen yrityksestä.

Tutkijat vertasivat kaikkein väkivaltaisimpien geenejä muihin väkivaltarikollisiin, väkivallattomiin rikollisiin ja koko väestöön. Esiin nousi kaksi geeniä.

Sekä kaikilla väkivaltarikollisilla että erityisesti kaikkein väkivaltaisimmilla on keskimääräistä yleisempi monoamiinioksidaasi A:n geenin eli maoA:n vaimentunut muoto. Se saa tietyt aivojen välittäjäaineet hajoamaan tavallista hitaammin. Aiempien tutkimusten perusteella tällä on yhteys aggressiivisuuteen ja väkivaltaiseen käytökseen.

MaoA-geenin vaimentunut muoto lisää aggressiivisuutta erityisesti päihtyneenä. Valtaosa Suomen vakavista väkivaltarikoksista tehdäänkin viinan tai amfetamiinin vaikutuksen alaisena, tutkijat huomauttavat.

Lisäksi erityisen väkivaltaisilla on keskimääräistä yleisempi tietty muoto geenistä, joka tuottaa hermosolujen kiinnittymisproteiinia cdh13:a. Tämän geenin on aiemmin havaittu olevan kytköksissä ennalta-arvaamattomaan käytökseen.

Cdh13:n vaikutus sopii siihen, että noin 80 prosenttia Suomen henkirikoksista tehdään hetken mielijohteesta.

Nämä kaksi geenimuotoa ovat osallisina 5–10 prosentissa Suomen vakavimmista väkivaltarikoksista, tutkijat arvioivat.

Hercules
Seuraa 
Viestejä906
Liittynyt3.10.2014

Geenit altistavat väkivaltaisimpia rikollisia

BCK 29.10.2014 klo 09:44 "Sekä kaikilla väkivaltarikollisilla että erityisesti kaikkein väkivaltaisimmilla on keskimääräistä yleisempi monoamiinioksidaasi A:n geenin eli maoA:n vaimentunut muoto. Se saa tietyt aivojen välittäjäaineet hajoamaan tavallista hitaammin. Aiempien tutkimusten perusteella tällä on yhteys aggressiivisuuteen ja väkivaltaiseen käytökseen. MaoA-geenin vaimentunut muoto lisää aggressiivisuutta erityisesti päihtyneenä. " Hämärästi muistelen lukeneeni, että MaoA-estäjiin...
Lue kommentti
BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Geenit altistavat väkivaltaisimpia rikollisia

"Sekä kaikilla väkivaltarikollisilla että erityisesti kaikkein väkivaltaisimmilla on keskimääräistä yleisempi monoamiinioksidaasi A:n geenin eli maoA:n vaimentunut muoto. Se saa tietyt aivojen välittäjäaineet hajoamaan tavallista hitaammin. Aiempien tutkimusten perusteella tällä on yhteys aggressiivisuuteen ja väkivaltaiseen käytökseen. MaoA-geenin vaimentunut muoto lisää aggressiivisuutta erityisesti päihtyneenä. " Hämärästi muistelen lukeneeni, että MaoA-estäjiin perustuvat (ensimmäisen...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä