Gekko ohjailee liitoaan tuulitunnelissa hännän avulla. Kuva: Robert Full/UC Berkeley, copyright PNAS/NAS 2008
Gekko ohjailee liitoaan tuulitunnelissa hännän avulla. Kuva: Robert Full/UC Berkeley, copyright PNAS/NAS 2008

Häntä tukee gekkoa, kun jalat lipsuvat sileällä seinämällä. Pudotessa häntä toimii ohjailtavana laskuvarjona.

Toisin kuin monille muille eläimille, gekkoliskoille häntä on elintärkeä, kertoo PNAS. Kalifornian yliopiston tutkijat huomasivat, että jalkojen tarttumakarvat selittävät vain osan gekon ilmiömäisestä kiipeilytaidosta.

Kun gekko vilistää ylös liukasta pystysuoraa seinämää, jalat lipsuvat väkisin. Jos yksi jalka lipsahtaa, gekko korjaa tilanteen heilauttamalla häntänsä seinää vasten. Mikäli pito katoaa useammasta jalasta, gekko välttää putoamisen likistämällä häntänsä tiiviisti seinää vasten, kunnes jalkojen ote taas pitää.

Robert Fullin johtama ryhmä huomasi, että hännästä on hyötyä silloinkin, kun gekko sattuu putoamaan, sillä se toimii tarvittaessa myös ohjailtavana laskuvarjona. Kun gekko putoaa, se ottaa hännän avulla sopivan laskeutumisasennon, levittää jalkansa sekä varpaansa ja sen kun leijailee maahan. Hännän avulla gekko voi myös säätää kallistuskulmaa ja korkeutta ja näin ohjata liitoaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Gekon hännän merkitys alkoi kiinnostaa tutkijoita, kun insinöörit yrittivät rakentaa gekon liikkumista matkivia robotteja. Gekkomainen liitäminen ja liikkuminen voisivat olla hyödyllisiä taitoja esimerkiksi astronauteille, avaruusaluksille ja planeettoja tutkimaan lähetettäville roboteille. Robottien rakentajat ovatkin oppineet paljon gekolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla