Gepardit käyvät vähiin. Maanomistajille gepardi on vaarallinen saalistaja. Kuva: Marko Lempinen
Gepardit käyvät vähiin. Maanomistajille gepardi on vaarallinen saalistaja. Kuva: Marko Lempinen
Gepardipentujen kauppa on myös verottanut kantaa. Nämä pennut syntyivät turvallisesti eläintarhaan. Kuva: Robert Pratta
Gepardipentujen kauppa on myös verottanut kantaa. Nämä pennut syntyivät turvallisesti eläintarhaan. Kuva: Robert Pratta

Maanviljely supistaa niiden elinalueita.

Gepardien määrä vähenee nopeasti. Tuore eläintutkijoiden raportti arvioi, että maapallolla elää vapaana vain 7 100 gepardia.

Gepardit ovat vaikeuksissa, koska ne liikkuvat suojeltavien alueiden ulkopuolella. Eläin on jatkuvassa hankauksessa maanomistajien kanssa.

Raportti vaatii, että maailman nopein maaeläin luokiteltaisiin heti hyvin uhanalaiseksi eläimeksi.

Näin gepardi pääsisi niin sanotulle punaiselle listalle, jota pitää yllä kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Iucn.

Raportin mukaan yli puolet maailman gepardeista elää samassa populaatiossa. Se levittäytyy vaihtelevasti kuuden Afrikan maan alueille.

Aasiassa gepardeja ei käytännössä enää ole. Iranin alueella elää arviolta alle 50 yksilöä.

Gepardi hankkii liharavintoa hyvin laajalla alueella. Arviolta 77 prosenttia gepardin elinalueista on suojelualueiden ja reservaattien ulkopuolella.

Näin gepardit joutuvat jatkuvasti lähelle maanviljelyyn sopivia alueita ja maanviljelijöitä. Samalla gepardien saalistussalueet kutistuvat.

Esimerkiksi Zimbabwessa gepardien määrä on 16 vuodessa vähentynyt noin 1 200 yksilöstä vain 170 eläimeen. Kantaa on vähentänyt erityisesti maanomistuksen muutokset.

Geopardi on jäänyt suojelussa vähälle huomiolle. Kissaeläin elää huomaatta, ja lajista on vaikea saada koottua tietoa.

Näin sen ahdinko on unohdettu, sanoo tohtori Sarah Durant Lontoon eläintieteellisestä seurasta. Durant oli yksi raportin kirjoittajista.

”Gepardi tarvitsee paljon tilaa. Se altistuu liikkuessaan monille uhkille ja uhkaa ajautua sukupuuttoon nopeammin kuin on luultu”, sanoo Durant BBC:lle.

Gepardien pentuja on kaupattu Persianlahden valtioihin, jossa rikkaat haluavat osoittaa niillä omaa asemaansa. Gepardinpennusta on maksettu pimeillä markkinoilla jopa 10 000 euroa.

Gepardien suojelujärjestön mukaan noin 1 200 gepardinpoikasta on ostettu Afrikasta arabimaihin kymmenen vuoden aikana. Pennuista arviolta 85 prosenttia on kuollut kuljetuksissa.

Eläinkauppaa valvova järjestö Cites vaati hiljan kokouksessaan Etelä-Afrikassa, että hallitusten pitää saada kuriin gepardipentujen kauppa. Niitä kaupataan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Jos lajin halutaan säilyvän hengissä on kaupan lisäksi pohdittava uusiksi suojelualueita. Paikalliselle väestölle voisi esimerkiksi maksaa siitä, että ne suojelevat gepardia. Monet paikalliset yhteisöt pitävät gepardia vaarallisena petona.

Raportin gepardin tilasta julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian lehti Pnas.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.