Gliasolu (vihreä) kietoutuu aistinpäätteiden ympärille. Kuva: Taulant Bacaj ja Shai Shaham
Gliasolu (vihreä) kietoutuu aistinpäätteiden ympärille. Kuva: Taulant Bacaj ja Shai Shaham

Tutkijat osoittivat ensi kertaa sukkulamadoilla, että tukisolut auttavat hermosoluja aistitiedon käsittelyssä.

Gliasoluja eli hermotukisoluja pidettiin pitkään passiivisina neuronien tukisoluina, mutta sittemmin niiden on ounasteltu osallistuvan myös hermosolujen viestinvälitykseen. Gliasolujen merkitystä on kuitenkin vaikea tutkia, sillä yleensä niiden poistaminen tappaa myös hermosolut.

Nyt New Yorkin Rockefellerin yliopiston tutkijat keksivät tavan selvittää yksittäisten gliasolujen roolia hermokudoksessa. Taulant Bacaj kollegoineen poisti niitä yksi kerrallaan sukkulamadon suurimmasta aistinelimestä, joka välittää lämpö- ja tunto- ja kemiallista aistia.

Kussakin aistinelimessä on 12 hermosolua, jotka muuntavat ympäristön ärsykkeitä sähköiseen muotoon. Gliasolut ympäröivät niiden haarakkeita kuin hansikas kättä. Vapaaksi jäävät ainoastaan aistinpäätteet, jotka rekisteröivät muun muassa ympäristön lämpötilaa madon nenän kautta.

Tiettyjen gliasolujen poistaminen sekoitti täysin sukkulamadon reaktiot ärsykkeisiin, joita se normaalisti joko välttää tai suosii. Madot saattoivat esimerkiksi hakeutua niille haitalliseen lämpötilaan.

Hermosolut pystyivät kyllä edelleen vastaanottamaan viestejä, mutta ne käynnistivät neuroneissa vääränlaisia vasteita. Ratkaisevaa aistinelimen toiminnalle oli gliojen erittämä fig-1-proteiini, jonka vastine löytyy myös ihmiseltä.

Tutkijat arvelevat, että gliasoluilla on samankaltainen rooli muidenkin eläinten aistin- ja hermosolujen tiedonkäsittelyssä.

Tutkimuksen julkaisi Science.