Suomessa ei viljellä geenimuunneltua maissia. Sen käytöstä pitää löytyä elintarvikkeista merkintä. Kuva: Pentti Vänskä
Suomessa ei viljellä geenimuunneltua maissia. Sen käytöstä pitää löytyä elintarvikkeista merkintä. Kuva: Pentti Vänskä

Laaja tutkimus seurasi, miten lajikkeen vaihto muuntogeeniseen vaikutti torjunta-aineiden käyttöön tiloilla.

Yhdysvalloissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että muuntogeenisten kasvien lyhyellä tähtäimellä tuottamat edut voivat pidemmän päälle kumoutua.

Muuntogeenisten viljelykasvien toivotaan tuottavan enemmän satoa peltohehtaaria kohden, koska ne kestävät aiempia lajikkeita paremmin esimerkiksi kasvitauteja, tuhohyönteisiä tai hankalia sääoloja.

Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin yli 5 000 maissinviljelijän ja yhtä monen soijatilan torjunta-aineiden käyttöä 14 vuoden ajan. Sen julkaisi Science Advances.

Seurannan aikana viljelijät vaihtoivat käyttämänsä kasvilajikkeen muuntogeeniseen.

Muuntogeeniseen soijaan on lisätty geeni, jonka ansiosta kasvi sietää rikkaruohojen torjuntaan kehitettyä glyfosaattia. Muunnellussa maississa on tämän rikkamyrkkygeenin lisäksi geeni, joka tappaa kasvia syöviä hyönteisiä.

Kuten odotettua, tuholaisgeenin lisääminen maissiin vähensi hyönteismyrkkyjen käyttöä viljelmillä. Vähennys oli 11 prosenttia. Vaikutus kasvimyrkkyjen käyttöön oli vaatimattomampi. Niiden kulutus väheni 13 vuodessa vain runsaan prosentin.

Sen sijaan soijapavun varustaminen rikkamyrkkygeenillä vain lisäsi viljelijöiden torjunta-aineiden käyttöä.

Ensimmäisinä vuosina muuntogeeninen viljely toimi suunnitellulla tavalla: torjunta-aineita kului vähemmän, koska viljelijät pystyivät korvaamaan vanhoja myrkkyjä tehokkaammalla glyfosaatilla.

Vuosien kuluessa myrkky alkoi purra huonommin, kun rikkaruohot kehittivät vastustuskykyä glyfosaattia vastaan. Viljelijät joutuivat ruiskuttamaan soijapelloille myös muita torjunta-aineita, mikä lisäsi viljelmien ja ympäristön kemikaalikuormaa.

Seurannan lopussa muuntogeenisen soijan viljelyyn kului 28 prosenttia enemmän kasvintorjunta-aineita kuin muuntelemattoman soijan.

Myös maissinviljelijöiden rikkamyrkkyjen käyttö kasvoi hieman viiden viimeisen tutkimusvuoden aikana, mikä voi ennakoida samantapaista muutosta kuin soijapelloilla.

Tulos oli yllätys, sillä lyhyemmissä, vuoden tai pari kestäneissä tutkimuksissa rikkamyrkkygeenin oli nähty vain vähentävän myrkytysten tarvetta.

Tuholaisgeenin siirto viljelykasviin vaikuttaa tutkimuksen perusteella onnistuneemmalta kuin rikkamyrkkygeeni. Hyönteiset eivät seuratun 14 vuoden aikana kehittäneet samanlaista vastustuskykyä kuin rikkakasvit.

Todennäköinen syy tähän olivat tiloille jätetyt suojavyöhykkeet, joilla viljellään muita kuin muuntogeenisiä lajikkeita. Niillä varttuneet tuholaiset lisääntyvät ristiin sellaisten yksilöiden kanssa, joille on kehittynyt vastustuskykyä muuntogeenisen maissin tuottamalle hyönteismyrkylle. Näin resistenssin yleistyminen ainakin hidastuu.

Tutkijat varoittavat tiedotteessa, että muuntogeenisten viljelykasvien käyttö voi johtaa ympäristön luultua suurempaan saastumiseen ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Päätelmä perustuu kasvimyrkkyjen runsastuneeseen käyttöön. Toisaalta geenimuuntelu on vähentänyt hyönteismyrkkyjen tarvetta.

”En odottanut näkeväni näin vahvaa kuviota”, sanoi tutkimusta johtanut apulaisprofessori Federico Ciliberto Virginian yliopistosta.

Suomessa geenimuunneltuja lajikkeita ei viljellä, mutta Yhdysvalloissa jo 80 prosenttia viljellystä maissista ja soijapavusta on muuntogeenistä.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä9350
Liittynyt20.1.2013

Gm-pelloilla lisääntyi rikkamyrkkyjen käyttö

Minkä pandoran lippaan tulivatkaan ahneuksissaan jättikorporaatiot aukaiseeksi, kun viljakasvien geenejä rupesivat manipuloimaan. No, sitten kun paska osuu oikein kunnolla tuulettimeen, voivat silti myhäillä tyytyväisinä vuosikertasamppanjan, kaviaarin ja tryffeleiden ym. kyllästämän pöydän äärellä, kun siitä koituneet ökyvoitot ovat sopivina sijotuksina korkoja kasvamassa ympäri maailmaa. Tavallinen kansa jauhaa taas pettua jatkoksi leipätaikinaansa...
Lue kommentti
syytinki
Seuraa 
Viestejä9036
Liittynyt18.8.2008

Gm-pelloilla lisääntyi rikkamyrkkyjen käyttö

Tulos oli odotettu. Toistaiseksi luonto on aina keksinyt vastakonstit ja toistaiseksi ei myöskään ole perusteita olettaa, että ihminen olisi luontoa etevämpi geenimuuntelulla. Luultavasti suuri osa niistäkin tutkijoista, joiden leipä tuli geenimuuntelusta, tiesi mitä tulee tapahtumaan. Eivät kertoneet sitä poliitikoille ja mainosmiehille.
Lue kommentti

Kolmen ja puolen kuukauden kuuri sisälsi pahoinvointilääkettä, hormoneja ja rintojen pumppausta.

Transsukupuolinen 30-vuotias nainen syötti puolisonsa synnyttämää vauvaa pelkästään omalla rintamaidollaan kuusi viikkoa.

Merkkitapauksesta raportoivat endokrinologit Tamar Riesman ja Zil Goldstein Transgender Health -lehdessä. He työskentelevät Mount Sinainin transsukupuolisen lääketieteen keskuksessa New Yorkissa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvataan sitä, että sukupuolensa miehestä naiseksi vaihtanut on onnistunut imettämään. Tällaisesta on kyllä kiertänyt tarinoita internetissä, mutta niiden todenperäisyydestä ei ole varmuutta.

Nainen haki apua Riesmanilta ja Goldsteinilta, kun hänen hänen kumppaninsa oli yli viidennellä kuukaudella raskaana. Hän oli kiinnostunut rintaruokinnasta, vauvaa odottava puoliso ei.

Aiemmin potilas oli syönyt kuusi vuotta naiselliseksi muuttavia hormoneja, ja nämä hoidot olivat yhä meneillään. Mitään leikkauksia hänelle ei ollut tehty.

Maidon erittymiseen tähtäävä kuuri sisälsi kasvavia annoksia progesteronia ja estradiolia.

Tavallisesti synnyttäneiden naisten maidontuotantoa stimuloi aivolisäkkeen etulohkosta vapautuva hormoni nimeltä prolaktiini, mutta sitä ei ole saatavana synteettisenä valmisteena. Sen sijaan maitorauhasten herättämiseen kokeiltiin pahoinvointilääkettä nimeltä domperidoni.

On näet olemassa kertomuksia siitä, että tämä lääke vauhdittaisi maidontuotantoa. Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto FDA on kuitenkin varoittanut, ettei sitä tulisi käyttää tuohon tarkoitukseen.

Samaan aikaan nainen käytti rintapumppua rintojen stimuloimiseen. Hoidon ansiosta hänelle kasvoivat lääketieteellisen määrittelyn mukaan normaaleilta naisen rinnoilta näyttävät rinnat.

Kuukaudessa niistä alkoi herua maitotippoja. Kolmen kuukauden kuurin jälkeen maitoa valui yhteensä 227 grammaa päivässä.

Kun vauva syntyi, nainen pystyi ruokkimaan vauvaa pelkästään rintamaidolla kuusi viikkoa. Sen ajan lääkäri varmisti, että pienokainen oli terve ja kehittyi normaalisti.

Tämän jälkeen vauva alkoi saada myös äidinmaidonvastiketta, koska rintamaito ei riittänyt. Nainen jatkaa imettämistä.

Se, että transnainen tuottaa maitoa, ei itse asiassa ole yllätys. Monet lääkärit ovat havainneet, että hormoniterapia johtaa rintojen kasvamiseen.

Ei ole mitään syytä, mikseivät tällaisten rintojen maitorauhaset toimisi kuten muillakin naisilla, sanoi transsukupuolisten hoitoon erikoistunut Joshua Safer Bostonin yliopistosta New Scientistille.

On epäselvää, missä määrin määrin lääke ja hormonit tukivat maidontuottoa.

”Pelkästään rintojen stimulaatio voisi riittää”, Safer totesi.

Jos hoito osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi, se voi auttaa myös naisia, joilla on vaikeuksia imetyksessä ja naisia, jotka adoptoivat vauvan.

Transnaisen rintamaitoa ei kuitenkaan ole tutkittu. Vielä ei tiedetä, onko sen koostumus sama kuin raskauden kokeneiden ja synnyttäneiden naisten maidon. Siitäkään ei ole aavistusta, miten uudella tavalla tuotettu maito vaikuttaa vauvaan pitkällä ajalla.

Siksi hoitoa ei vielä voi suositella kenellekään, vaikka se vaikuttaakin lupaavalta.

Puhdistusaineet, deodorantit, maalit ja muut haihtuvat kemikaalit lisäävät vaarallisia pienhiukkasia ja epäterveellistä alailmakehän otsonia.

Terveyttä vaarantaville ilmansaasteille on paljastunut yllättävä lähde: öljystä valmistetut kuluttajatuotteet saippuasta maaleihin.

Niistä haihtuvat yhdisteet lisäävät ulkoilmaan päästessään pienhiukkasten ja alailmakehän otsonin muodostusta jo yhtä paljon kuin autojen päästöt, paljasti Science-lehdessä julkaistu tutkimus.

Otsoni on hengitettynä epäterveellistä, ja ilman pienhiukkaset ovat teollisuusmaissa terveydelle kaikkein vahingollisin ympäristötekijä.

Pienhiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin, pienimmät jopa verenkiertoon. Ne aiheuttavat hengityselinsairauksia ja lisäävät esimerkiksi sydänkohtauksia ja aivoverenkierron häiriöitä.

Pienhiukkasten parhaiten tunnettu lähde on palaminen. Niitä tulee suoraan savupiipuista ja pakoputkista.

Lisäksi pienhiukkasia muodostuu ilmakehän kemiallisissa reaktioissa, joissa on mukana haihtuvia orgaanisia voc-yhdisteitä.

Voc-yhdisteitä haihtuu esimerkiksi sellaisista tuotteista kuin puhdistus- ja pesuaineista, printtereiden painomusteista, kosmetiikasta, maaleista, liimoista, pinnoitteista ja hyönteismyrkyistä. Niitä tulee ilmaan myös autojen pakokaasuista ja haihtuu bensiinistä.

Kuluttajatuotteiden merkitys saastelähteenä on yllättävän suuri siihen nähden, että 95 prosenttia öljyntuotannosta käytetään polttoaineisiin ja vain viisi prosenttia muihin tuotteisiin.

Muiden tuotteiden osuus on alkanut korostua sitä mukaa, kun liikenteen päästöt ovat merkittävästi vähentyneet.

”Autot ovat sata kertaa puhtaampia kuin 50 vuotta sitten”, sanoi tutkijaryhmän jäsen Jessica Gilman Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksesta Noaasta Yhydsvaltain tiedeviikolla Austinissa.

Iso osa päästöistä tapahtuu sisätiloissa.

”Niillä voi olla merkittävä vaikutus, vaikka sitä ei ole aiemmin ymmärretty”, sanoi ryhmän toinen tutkija Christopher Cappa Californian yliopistosta Davisista.

Ilmiö näkyi sekä sisä- että ulkoilmasta tehdyissä mittauksissa, joita tutkijat tekivät Los Angelesissa.

Tutkijaryhmä yhdisti tutkimuksessaan teollisuuden tuotantotilastoja, yksityiskohtaista ilmakehän mittausdataa ja sisäilmatutkimuksia.

Tutkijat eivät vielä osanneet ottaa kantaa siihen, pitäisikö öljypohjaisten tuotteiden käyttöä tulosten perusteella vähentää ja mistä olisi paras luopua.

”Emme tiedä vielä. Olemme vasta tiedonhankinnan alkupisteessä”, sanoo Brian McDonald Coloradon yliopistosta Boulderista.

Helppoa haihtuvien kemikaalien hallinta ei ainakaan ole. Ne kuuluvat kehittyneissä maissa lähes jokaisen arkipäivään, ja niiden tehtävä on nimenomaan haihtua.

Puhdistusaineita ja deodorantteja ei ole tarkoitettu jäämään märäksi kelmuksi iholle tai pestävään pintaan.

”Yleensä hyvä pääsääntö on käyttää mahdollisimman vähän erilaisia kemikaaleja”, sanoi Cappa.