Pyydystäjän nappaama goljatsammakko. Kuva: <span class="photographer">Marvin Schäfer</span>
Pyydystäjän nappaama goljatsammakko. Kuva: Marvin Schäfer

Maailman suurin sammakko rakentaa pesiään isoistakin kivistä ja voi tehdä jopa kolmen metrin loikkia.

Länsi-Afrikan kainalossa Kamerunissa elää maailman suurin sammakkolaji. Goljatsammakko (Conraua goliath) voi kasvaa 34 senttiä pitkäksi ja painaa 3,2 kiloa.

Huimasta elopainostaan huolimatta otus voi vahvojen takajalkojensa avulla loikata jopa yli kolme metriä. Lisääntymisaikana jättisammakko rakentaa puroihin pesänsä kivistä ja vahtii siellä yöt läpeensä kehittyviä nuijapäitä. Uudessa tutkimuksessa kävi nyt ilmi, että sammakko jaksaa siirtää jopa kahden kilon painoisia kiviä.

Erikoisuudestaan huolimatta goljatsammakoista tiedetään vain vähän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Koko Afrikan mannerta ja etenkin Keski-Afrikkaa tunnetaan varsin huonosti”, sanoo goljatsammakoita nyt tutkinut herpetologi Mark-Oliver Rödel Berliinin luonnonhistoriallisesta museosta New Scientist -lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lisäksi kyseiset goljatsammakot ovat hänen mukaansa kovin säikkyjä.

Metsästäjät saavat niitä kyllä kiinni. Muhkeasta eläimestä irtoaa hyvin syötävää ja goljatsammakko onkin uhanalainen. Lisäksi kurnuttajia viedään jonkin verran lemmikeiksi ulkomaille.

Oikeastaan goljatsammakko ei kyllä kurnuta. Sillä ei ole äänipussia kuten sammakoilla yleensä. Kurnutuksen ja narinan sijaan se ikään kuin viheltää suu auki. Pitkä vihellys toimii parittelukutsuna.

Nyt herpetologi Rödel kävi saksalaisten ja afrikkalaisten kollegoidensa kanssa läntisessä Kamerunissa ottamassa tarkemmin selvää goljatsammakon elämästä. Ryhmä raportoi havainnoistaan Journal of Natural History -lehdessä.

Uhanalaisista sammakoista huolestuneet tutkijat pohtivat, olisiko paikallaan aloittaa ohjelma sammakoiden lisäännyttämiseksi vankeudessa. He tajusivat kuitenkin, etteivät juuri tunne sammakon lisääntymiskäytöstä. Goljateista ei ole tehty juuri ollenkaan kenttätutkimusta.

Niinpä ryhmä värväsi avukseen paikallisia sammakonmetsästäjiä, joilla oli ensi käden tietoa sammakoiden elintavoista.

Metsästäjät kertoivat tutkijoille, että goljatsammakot tapaavat rakentaa kivistä pesiä puroihin, joissa ne sitten vahtivat muniaan. Tämä oli uutta tietoa.

”Se kuulosti häkellyttävältä ja täysin odottamattomalta”, Rödel sanoo New Scientistille.

Tutkimuksen kenttätyö tehtiin viime vuoden keväällä. Tutkijat kampasivat puolen kilometrin pituista pätkää Mpoula-joesta usean kuukauden ajan ja etsivät sammakoiden pesiä. Pesiä löytyi kaikkiaan 19, ja niitä oli kolmea erilaista lajia.

Sammakot käyttivät pesimiseen luonnollisesti muodostuneita lammikoita ja siivosivat ne lehtimassasta tai hyödynsivät eroosion synnyttämiä notkelmia ja painaumia joen uomissa. Ne saattoivat myös kaivaa pesänsä suoraan joen soraiseen penkkaan. Pesiä oli selvästi kaiveltu niin, että niiden reunat olivat koholla.

Tutkijat havaitsivat, että sammakot ovat siirtäneet isojakin kiviä pesiinsä. Suurimmat murikat painoivat kaksi kiloa, melkein saman verran kuin itse sammakko.

Rödel arvioi, että sammakko pystyy siirtämään tällaisia kiviä vahvoilla takajaloillaan. Onhan raajojen lihaksissa voimaa jopa yli kolmen metrin loikkiin.

Harmillisesti tutkijat eivät päässeet näkemään arkoja sammakoita työn touhussa, vaan joutuivat tekemään päätelmiä ainoastaan pesien rakenteesta. Metsästäjät kuitenkin kertovat nähneensä sammakoiden siirrelleen kiviä ja että tämä on niille tyypillistä käytöstä.

Goljatsammakoiden pesiä ylipäänsä ei ole aiemmin tutkittu. Ryhmä aikoo seuraavaksi asentaa kameroita joen varteen, jotta sammakoiden touhuja päästäisiin kuvaamaan vaivihkaa.

Tiedetään, että muutkin isot sammakkolajit tekevät vastaavia pesiä, muun muassa Etelä-Amerikassa elävä lehtisammakko Hypsiboas rosenbergi, myös gladiaattorisammakoksi kutsuttu. Afrikkalainen tunnelisammakko osaa myös kaivaa vesikanavia, joita pitkin nuijapäät pääsevät siirtymään, jos niiden alkuperäinen lammikko kuivahtaa.

Goljatsammakko on kuitenkin näitä paljon isompi. Sen evoluutiota ohjaavana tekijänä lienee ollut tarve rakentaa suojaavia pesiä. Näin ollen sammakoista on kasvanut yhä kookkaampia.

”Halkaisijaltaan metrin kokoisen ja kymmenen sentin syvyisen pesän kaivaminen karkeasta sorasta ja kilojen painoisten kivien siirtely on vaativa fyysinen suoritus, ja selittää mahdollisesti sen, miksi goljatsammakot ovat maailman suurimpia sammakoita”, tutkijat kirjoittavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla