Sata vuotta sitten kiivas pyynti oli viedä grönlanninvalaat sukupuuttoon. Nyt lajia pidetään elinvoimaisena, mutta iäkkäitä yksilöitä tulee vielä harvoin tutkijoita vastaan. Kuva: Noaa
Sata vuotta sitten kiivas pyynti oli viedä grönlanninvalaat sukupuuttoon. Nyt lajia pidetään elinvoimaisena, mutta iäkkäitä yksilöitä tulee vielä harvoin tutkijoita vastaan. Kuva: Noaa

Merten metusalemit elävät pidempään kuin yksikään muu nisäkäs: yli kaksi ihmisikää.

 

Toukokuussa 1992 Alaskassa työskentelevä meribiologi Craig George oli auttamassa inuiitteja grönlanninvalaan ruhon paloittelussa, kun hänen veitsensä osui johonkin kovaan. Hän jatkoi leikkaamista, ja muutamia minuutteja myöhemmin hän veti paksusta rasvakerroksesta esiin harppuunan kärjen – eikä mitä tahansa kärkeä vaan kärjen, jota hän arveli käytetyn 1800-luvulla.

Vanhoja harppuunoita oli löytynyt jokunen aiemminkin, ja tällä kertaa George halusi selvittää grönlanninvalaiden elinpäiviä tarkemmin. Hän oli alkanut epäillä, että ne elävät luultua vanhemmiksi.

George otti yhteyttä Jeffrey Badaan, Scripps-instituutin geokemistiin, jonka tiesi kokeilleen valaiden iän määrittämistä niiden silmistä. Perinteisesti ikää arvioidaan hampaista, mutta grönlanninvalaiden tapauksessa se ei käy päinsä. Ne kuuluvat hetulavalaisiin eikä niillä ole hampaita ensinkään. Ne siivilöivät merten pienimmäisiä, krillejä ja planktoneläimiä, parempiin suihin taipuisilla, keratiinista rakentuvilla hetuloilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siksi grönlanninvalaan ikää peilaavat silmien aminohapot. Menetelmä perustuu happojen muotokieleen, tarkkaan ottaen kätisyyden eroihin. Sikiövaiheessa valaan silmänalkujen linsseissä on vasenkätisiä aminohappoja. Kun eläin vanhenee, hapot muuttuvat tiettyä vauhtia oikeakätisiksi. Mitä enemmän linsseissä on oikeakätistä muotoa, sitä kauemmin valas on elänyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

George lähetti Badalle grönlanninvalaiden silmämunia, joita hän ja hänen kollegansa olivat pakastaneet talteen 1970-luvun lopulta. 42 näytteestä saatiin ikä. Useimmat valaat olivat kuolleet 20–60 vuoden iässä, mutta yksi oli 135-vuotias, yksi 159, yksi 172 ja vanhin peräti 211 vuotta.

Tutkijat julkaisivat tuloksensa vuonna 1999 kanadalaisessa eläintieteen lehdessä. Tiedeyhteisö epäili. Se oli tottunut ajattelemaan, että kaikki valaslajit elävät suurin piirtein yhtä pitkän elämän, noin 80–100 vuotta, ja tätä vanhemmat yksilöt ovat poikkeusyksilöitä. Vanhoja harppuunoita ei kelpuutettu päteviksi todisteiksi, sillä niistä ei saatu riittävän pitäviä ajoituksia. Asia jäi ilmaan.

Sitten tuli toukokuu 2007. Jälleen Alaskan inuiittien saaliista paljastui harppuunan jäännös. Tällä kertaa selvisi ikäkin. Malli oli patentoitu 1879, ja se oli ollut käytössä seuraavan vuosikymmenen alussa. Koska valaanpyytäjillä ei ollut tapana saalistaa nuoria yksilöitä, valaan täytyi olla reippaasti yli 100-vuotias.

Harppuuna kevensi Badan ja Georgen todistustaakkaa. Tiedeyhteisö alkoi uskoa, että grönlanninvalaat todella saattavat elää poikkeuksellisen vanhoiksi, pidempään kuin yksikään muu nisäkäs. Pitkän iän salaisuutta ei tarkasti tiedetä, mutta tutkijoilla on ainakin yksi hyvä ehdokas: ankarat elinolot.

Grönlanninvalaat viettävät koko elämänsä Arktiksen hyisissä vesissä. Kylmä pitää eläimen ruumiinlämmön alhaisena ja aineenvaihdunnan hitaana. Tämä säästää soluja ikääntymisvaurioilta. Tutkijat kohtaavatkin ani harvoin millään tavoin sairaita yksilöitä. Syöpään sairastunutta he eivät ole nähneet koskaan.

Lue lisää

Helmikuun Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa luonto- ja ympäristöaiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo grönlanninvalaiden elämänkulusta iloineen ja suruineen. Vanhin nyt pohjoisissa napavesissä sukelteleva yksilö saattoi syntyä samoihin aikoihin, kun Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla