Sininen on solukerrosta, musta on haava. Tutkijoiden mittaamat voimat näkyvät keltaisina ja punaisina. Isoimmat voimat jylläävät renkaana haavan ympärillä. Kuva: Agustí Brugués ja Xavier Trepat
Sininen on solukerrosta, musta on haava. Tutkijoiden mittaamat voimat näkyvät keltaisina ja punaisina. Isoimmat voimat jylläävät renkaana haavan ympärillä. Kuva: Agustí Brugués ja Xavier Trepat

Solut rakentavat haavan ympärille supistuvan kuristusrenkaan.

Ammottava haava ei välttämättä sulkeudu ilman tikkejä, mutta aika usein elimistö selviytyy umpeenkuromisesta omin voimin. Nyt selvisi täsmällisesti, millaiset voimat haavassa jylläävät, raportoi kansainvälinen tutkijaryhmä Nature Physics -lehdessä.

Agustí Brugués Katalonian bioteknisestä instituutista Espanjasta ja kollegat mittasivat haavassa syntyviä voimia pintasolukkokerroksessa, jonka he kasvattivat viljelygeelin pinnalle koiran munuaissoluista. He haavoittivat solukkokerrosta tekemällä siihen reiän laserilla.

Aluksi haavaa reunustavat solut alkoivat ojennella itseään haavan keskustaa kohti. Sitten reunussolujen alueelle muodostui haavaa ympäröivä rengas samoista proteiineista, joilla lihas supistuu: aktiinista ja myosiinista. Rengas alkoi kuristaa haavaa umpeen kuin vanhanaikaista rahakukkaroa, joka suljetaan kiristämällä nyöriä sen suulla.

Tässä kaikessa ei ollut tutkijoille mitään uutta. Jo aiempien tutkimusten perusteella haavan on tiedetty umpeutuvan näin.

Aiemmin ei kuitenkaan ollut mitattu umpeutuvassa haavassa syntyviä voimia. Niitä mittaamalla tutkijat havaitsivat, ettei kuristusrengas vastannutkaan kukkaronnyöriä aivan täsmälleen.

Pelkkä nyörimäinen kuristuminen nimittäin riitti selittämään vain osan havaituista voimista.

Loputkin voimat selittyivät, kun tutkijat huomasivat, että juuri kuristusrenkaan kohdalla solut ottivat tukea alustastaan kiinnittymällä siihen solujen ja soluväliaineen välisillä liitoksilla.

Aktiini- ja myosiinirengas on kyllä periaatteessa itsenäinen supistuja, sillä se koostuu pitkänomaisista, kaaren suuntaisista molekyyleistä, jotka toistensa lomaan liukumalla pienentävät renkaan läpimittaa. Näköjään vaikutus kuitenkin välittyy solukkoon tehokkaammin, kun supistusrenkaalla on kiinnikkeitä allaan.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1716
Liittynyt12.5.2014

Haava sulkeutuu melkein kuin saiturin kukkaro

http://www.advancedtissue.com/plasminogen-assists-wound-healing/ https://www.google.fi/#q=ume%C3%A5+universitet+diabetes+wounds Joka kolmas minuutti amputoidaan jonkun diabeetikon jalka johtuen haavasta, joka ei parane millään tunnetulla hoitokeinolla. Umeån (Uumajan) yliopistossa on nyt todettu, että ennestään hyvin tuttu aine, plasminogeeni, jota lääketieteessä on käytetty mm. verenohennukseen, saa aikaan diabeetikon haavan ihmeenomaisen parantumisen. Olen kirjoittanut tästä mm. Duodecimiin,...
Lue kommentti