3D-hammaskuvia MorphoBrowser-tietokannassa. Kuva: Alistair Evans
3D-hammaskuvia MorphoBrowser-tietokannassa. Kuva: Alistair Evans

Mitä enemmän nisäkäs popsii kasveja, sitä monimutkaisempi on hampaan pinta.

Hammaskruunun mutkikkuus kertoo, millaista ravintoa eläinlaji syö, osoittivat Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ja Geologian laitoksen tutkijat. Hampaiden salat paljastuivat, kun ryhmä mittasi 81 nisäkäslajin poskihampaiden kruunut ja rakensi niistä kolmiulotteiset virtuaalimallit. Niihin saatiin mallinnettua kaikki ravintoa hienontavat osat.

Analyysi osoitti, että mitä monimutkaisempi hampaistojen pinta on, sitä suuremman osan lajin ravinnosta muodostavat kasvit. Vaikka petoeläinten ja jyrsijöiden hampaistot ovat kooltaan ja muodoltaan täysin erilaiset, niiden monimutkaisuutta kuvaavat arvot vastaavat toisiaan, mikäli ne syövät samanlaista ruokaa. Kummassakin ryhmässä on sekä eläin- että kasvisravintoa syöviä lajeja.

Virtuaalihampaiden avulla voidaan määritellä myös sukupuuttoon kuolleiden lajien ravinto sellaisissakin ryhmissä, joiden hampaille ei löydy vastinetta elävistä lajeista.

Kolmiulotteiset virtuaalimallit nisäkkäiden hampaista tallennettiin tutkijoiden kehittämään
MorphoBrowser-tietokantaan, jossa on tietoja niin fossiileista kuin nykynisäkkäiden hampaista. Tietokanta on ensimmäinen, joka tuo eri eliöiden fenotyyppejä kaikkien saataville Internetiin.

Tutkimuksen julkaisi Nature-tiedelehti.