Norsuja Keski-Afrikan tasavallassa. Kuva: <span class="photographer">Daphne Carlson Bremer/USFWS</span>
Norsuja Keski-Afrikan tasavallassa. Kuva: Daphne Carlson Bremer/USFWS

17:stä 1500-luvulla eläneestä norsulaumasta vain neljä on selvinnyt meidän päiviimme.

Viisisataa vuotta vanhasta hylystä löydetyt sata norsun syöksyhammasta paljastavat, millaista tuhoa kaupallinen metsästys on aiheuttanut Afrikan norsukannalle, kertovat Oxfordin yli­opiston tutkijat.

Syöksyhampaista tehty dna-analyysi osoitti eläinten, joilta hampaat oli otettu, kuuluneen 17 erilliseen norsulaumaan. Nykyisin noista laumoista on jäljellä enää neljä.

Geneettiseen ja kemialliseen analyysiin erikoistunut arkeologi Ashley Coutu sanoi BBC:n haastattelussa monimuotoisuuden katoamista hätkähdyttä­väksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Löydöllä on merkitystä elefanttien suojelutyölle. Geneettisen monimuotoisuuden katoaminen liittyy läheisesti suku­puuton riskiin”, tutkimukseen osallistunut Coutu arvioi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Seuraavaksi Coutu haluaisi selvittää muiden säilyneiden norsunluuesineiden avulla, missä ja milloin laumat katosivat ja mikä norsunluukaupan rooli on tarkalleen ollut.

Syöksyhampaat löytyivät lähellä Namibian rantaa uponneesta portugalilaisesta kauppalaivasta. Bom Jesus -aluksen tiedettiin kadonneen matkalla Intiaan vuonna 1533.

Hylky löytyi vuonna 2008 sattumalta, rannikolla sijaitsevan timanttikaivoksen kaivauksien yhteydessä. Se on vanhin eteläisen Afrikan alueelta löytynyt hylky.

Syöksyhampaat olivat vain osa hyvin säilyneestä, arvokkaasta lastista. Niiden lisäksi hylystä löytyi kupariharkkoja sekä kulta- ja hopearahoja.

Arkeologit löysivät hylystä myös runsaasti miehistölle kuulunutta esineistöä, kuten lautasia, ruokailuvälineitä ja navigointityökaluja. Kaikkiaan Coutu kuvasi löytöä hämmästyttävän hyvin säilyneeksi.

Norsujen perimää selvitettiin eläinten mitokondrio-dna:n avulla. Mitokondrioilla, jotka ovat ­solujen sisäisiä energiantuotantoyksikköjä, on oma perimänsä, joka periytyy aina emolta.

Norsujen laumat koostuvat naaraiden johtamista suku­yhteisöistä, joten mitokondrio-dna toimii hyvin laumojen jäsenten tunnistamiseen.

Dna-näytteiden saaminen 500 vuotta vanhoista hampaista ei ole itsestään selvää, mutta kylmä vesi oli säilönyt syöksyhampaat hyvin.

Tutkijat toivovat löytönsä auttavan myös nykyistä norsun­luukaupan vastaista taistelua. Vaikka norsujen metsästys on vähentynyt, se on edelleen kestämättömällä tasolla, tutkijat muistuttavat.

Jatkossa vastaavalla analyysilla voidaan myös selvittää tuoreiden norsunluuesineiden alku­perä yksittäisen lauman tasolle asti. Tämän toivotaan auttavan salametsästyksen kitkemisessä, kun kiinni jäämisen riskit kasvavat.

Tutkimuksen julkaisi tiede­lehti Current Biology.

Sisältö jatkuu mainoksen alla