Lepisosteus-kalan suomuissa on ganoiinia.
Lepisosteus-kalan suomuissa on ganoiinia.

Kaikki tietävät, että kiillettä on vain hampaassa, mutta satoja miljoonia vuosia sitten se oli eri paikassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kiille sai alkunsa luukalojen ihossa ja löysi vasta myöhemmin tarkoituksensa hampaan suojana.

Uppsalan yliopiston tutkijat tulivat tähän tulokseen yhdistämällä kaksi toisilleen melko vierasta tieteenalaa – genomiikan ja paleontologian. 

Tutkijat vertailivat kahta noin 400 miljoonaa vuotta sitten elänyttä kalafossiilia. Psarolepis on löytynyt Kiinasta ja Andreolepis Ruotsista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Andreolepiksellä oli ohut kerros kiillettä suomuissaan, mutta ei muualla. Psarolepiksellä sen sijaan oli kiillettä suomuissa ja kallon luissa, mutta silläkään ei ollut kiillettä hampaissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mielenkiintoisesti suurin osa nykykaloista ei tuota kiillettä, joten ominaisuus on niiltä kadonnut. Poikkeus ovat varsieväkalat, joilla on kiillettä hampaissaan, ja tätä kautta ominaisuus on siirtynyt maaeläimille.

Hammaskiilteen mysteeriin kuuluvat lisäksi kalat, joiden suomuissa on kiillettä suuresti muistuttavas ganoiinia. Yksi tällainen kala on Pohjois-Amerikan suurissa järvissä elävä Lepisosteus. Tutkijat etsivät kalan genomista todisteita hammaskiilteen proteiineista ja löysivät kolmesta mahdollisesta proteiinista kaksi.

Tutkijoiden mukaan tämä tarkoittaa, että ganoiini on käytännössä hammaskiilteen suomuissa esiintyvä muoto.

Tutkimuksen julkaisi Nature.

Sisältö jatkuu mainoksen alla