Hampaita kannattaa hoitaa myös sydämen vuoksi. Kuva: Shutterstock
Hampaita kannattaa hoitaa myös sydämen vuoksi. Kuva: Shutterstock

Laajan tutkimuksen mukaan ahkerilla harjaajilla on vähemmän sydämen rytmihäiriöitä ja vajaatoimintaa.

Meitä neuvotaan harjaamaan hampaat kaksi kertaa päivässä, aamuin ja illoin. Keskelle päivää pitäisi ehkä lisätä vielä yksi kerta, jos otamme huomioon uudet tutkimustulokset.

Koreassa tehdyn laajan väestötutkimuksen mukaan kolme kertaa päivässä tai useammin hampaita harjanneet potivat muita vähemmän sydämen vajaatoimintaa ja eteisvärinää.

Eteisvärinä eli flimmeri on yleinen sydämen rytmihäiriö, jossa syke muuttuu nopeaksi ja epäsäännölliseksi. Kohtaus ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen, mutta se on epämiellyttävä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa nimensä mukaisesti tilaa, jossa sydän ei pysty kunnolla hoitamaan tehtäväänsä eli veren pumppaamista kaikkialle elimistöön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aikaisemmin tänä vuonna sama tutkimusryhmä tutki suun terveyden yhteyttä vielä vakavampiin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin ja sydämenpysähdyksiin.

Silloin selvisi, että sydäntapahtumat ovat yleisempiä niillä, joilla on kariesta tai hampaan kiinnityskudossairaus parodontiitti sekä niillä, jotka ovat menettäneet useita hampaita.

Kävi myös ilmi, että yksi kerta enemmän hampaiden harjausta päivässä vähensi sydänperäisen sairauskohtauksen riskiä yhdeksän prosenttia. Säännölliset ammattilaisen tekemät puhdistukset pudottivat riskiä 14 prosenttia.

Uudessa tutkimuksessa ryhmä totesi, että kolme kertaa tai useammin päivässä hampaita harjaavien eteisvärinän riski oli kymmenen prosenttia pienempi kuin muilla ja sydämen vajaatoiminnan riski 12 prosenttia pienempi.

Ero ei selittynyt muilla sydänsairauksiin liittyvällä seikoilla, kuten iällä, sosioekonomisella asemalla, säännöllisellä liikunnalla, alkoholin käytöllä tai verenpaineella.

”Tutkimme suurta joukkoa pitkän ajan, mikä vahvistaa löydöksiämme”, sanoi apulaisprofessori Tae-Jin Song Ewha-yli­opiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Soulista tiedotteessa.

Tutkimuksessa seurattiin yli 160 000 ihmistä keskimäärin kymmenen vuoden ajan. Tulokset julkaisi European Journal of Preventive Cardiology -tiedelehti.

Pitkään on tiedetty että hampaita kannattaa hoitaa muistakin syistä kuin hampaiden oman kunnon takia. Suun bakteereilla ja kroonisilla tulehduksilla on yhteys sydänsairauksiin ja jopa Alzheimerin tautiin.

Korealaistutkijat eivät selvittäneet mekanismia, jolla hampaiden harjaus suojaa sydäntä. He arvelevat, että harjaus vähentää ikenen ja hampaan välissä eläviä bakteereja ja estää niiden siirtymistä muualle elimistöön.

Parodontiittia aiheuttava Porphyromonas gingivalis -bakteeri voi esimerkiksi muuttaa suoliston bakteeristoa eli mikrobiomia. Suolistobakteerien tuottamat toksiinit puolestaan saattavat aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen.

”Kaikki suun infektiot liittyvät mikrobiomiin ja sen tasapainoon”, sanoo dosentti Pirkko Pussinen Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksesta.

”Jos suun mikrobiomi on häiriintynyt, se saattaa olla epätasapainossa myös suolistossa. Lopputulos on matala-asteinen tulehdus, joka yhdistyy moniin sairauksiin.”

Korealaiset ovat melko ahkeria hampaiden harjaajia. Tutkimuksen väestöotoksesta yli 40 prosenttia ilmoitti harjaavansa hampaansa kolme kertaa päivässä tai useammin.

Kahteen kertaan jäi noin 45 prosenttia ja yhteen kertaan tai sen alle noin 15 prosenttia väestöstä.

Pussisen mielestä korealaistutkimuksen viesti ei ole suoraan se, että harjauskertoja pitää lisätä.

”Hampaiden harjaustiheyden yhteys sydäntapahtumiin osoittaa ennemminkin annosvastetta. Mitä puhtaampana hampaat ja suun pitää, sitä parempi.”

Hampaiden puhdistus on Pussisen mukaan tekniikkalaji. Pelkästään määrä ei ratkaise, vaan hampaat on osattava puhdistaa huolellisesti.

Tiuhemmasta harjaamisestakaan ei ole haittaa, ellei sitä tee turhan voimaperäisesti.

Suomessa ongelma on Pussisen mukaan pikemminkin se, ettei moni yllä edes suositeltuun kahteen kertaan päivässä.

”Varsinkin miehet harjaavat tosi laiskasti, ja naisillakin on parantamisen varaa.”

Suomalaisista 30 vuotta täyttäneistä miehistä 53 prosenttia ilmoitti vuonna 2011 harjaavansa hampaansa vähintään kahdesti päivässä. Naisista niin teki 81 prosenttia.

Kribe
Seuraa 
Viestejä2

En usko. Ero johtunee siitä että stressaantuneet ihmiset saavat enemmän sydänoireita kuin muut ja heillä on vähemmän aikaa ja tarmoa huolehtia hampaiden pesusta.

Vierailija

Kai se sitte on sama harjaako hampaita sen 15 minsaa päivässä vai pyöritteleekö hulavannetta. Kaikenaikanen napostelu taas lisää bakteereita suussa ja sen myötä tulehduksia. Jos ruokaa vetää 14 tunnin tai 6 tunnin ikkunassa niin on harjaamisen tarvekin eri, puhumattakaan siitä mitä lappaa mahaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla