Läpeensä tutusta uusi tieto iskostuu tehokkaasti mieleen. Kuva: Shutterstock
Läpeensä tutusta uusi tieto iskostuu tehokkaasti mieleen. Kuva: Shutterstock

Muistin tukipisteen voi perustaa lapsuudenkotiin tai vaikka mukavaan mummolaan.

Unohtuvatko ihmisten nimet, salasanat, ostoslistat ja laskunmaksut? Voisit muistaa ne, jos ottaisit avuksi muistitekniikat.

Unohdamme asioita yleensä siksi, että emme paina niitä kunnolla mieleen. Huteran tallennuksen takia pitkäaikaiseen muistiin ei synny pitäviä muistivihjeitä, joihin tarttumalla tiedot saisi halutessaan käyttöön.

Näin ei tarvitse olla. Hyvä muisti ei ole harvojen etuoikeus vaan taito, jota jokainen voi kehittää kuin mitä tahansa taitoa – ja tässä muistitekniikat tulevat apuun. Ne vaikuttavat juuri muistamiselle ensiarvoisen tärkeään tallennusvaiheeseen kasvattamalla muistivihjeiden määrä.

Tuttu liimaa tehokkaasti

Muistitekniikoista vanhimpia ja tehokkaimpia on muistipalatsi. Se tunnettiin jo antiikin aikana, ja siksi sitä kutsutaan myös roomalaiseksi huoneeksi.

Komeista nimistä huolimatta muistipalatsi laaditaan perin juurin tuttuun paikkaan, esimerkiksi lapsuudenkotiin tai vaikka mukavaan mummolaan. Tuttuus on tärkeä, sillä uuden tiedon kytkeminen rakkaaseen, merkitykselliseen ympäristöön innostaa aivomme luomaan linkkejä eri alueiden välille. Se tehostaa mieleen painumista.

Lisäksi meillä on luontainen taipumus muistaa helposti kaikki, mikä tavalla tai toisella liittyy meihin itseemme.

Muistipalatsia käyttäessäsi luot asioista elämyksellisiä mielikuvia – mitä hullumpia, sitä parempi – ja sijoitat ne palatsiisi. Kun ne pitää palauttaa muistiin, katselet mielessäsi palatsisi tiloja, ja tiedot nousevat esiin.

Jos muistettavaa on paljon ja asiat pitää muistaa tietyssä järjestyksessä, voit vaihtaa muistipalatsin sovellukseen, muistireittiin.

Tässä tekniikassa luot mielessäsi muistireitin esimerkiksi kotikaupunkisi kortteleihin ja sijoitat muistettavat mielikuvat sen varrelle siinä järjestyksessä kuin haluat niiden mieleen palautuvan. Kun sitten uudelleen kävelet reittiä mielikuvissasi, asiat pulpahtavat päähäsi paikoissa, joihin se asetit.

Tätä tekniikkaa testattiin äskettäin Hollannissa, erinomaisin tuloksin. Tavanomaisten muistajien kyky muistaa asioita tuplaantui, kun he harjoittelivat tekniikkaa puoli tuntia päivässä runsaan kuukauden ajan.

 

Lue lisää

Maaliskuun Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa tieteeseen ja teknologiaan erikoistunut toimittaja Panu Räty esittelee 12 muistitekniikkaa. Ne sopivat niin nimien, ostoslistojen ja pinkoodien kuin koealueiden, puheiden ja vieraan kielen sanojen muistamiseen.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Himuli
Seuraa 
Viestejä1392
Liittynyt10.3.2016

Hanki itsellesi muistipalatsi

Kuinka aivoihin mahtuu niin paljon dataa? Ei ne nyt kovin suuret kuitenkaan ole. Paljonko hermoverkostoa tarvitaan yhden muistettavan asian luomiseen? Esim jos painan nyt mieleeni numerosarjan 4822951 niin että muistan sen aina, paljonko se vie aivoissani fyysisesti kapasiteettia? Miten se sinne rakentuu muistiin?
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1197
Liittynyt3.8.2011

Hanki itsellesi muistipalatsi

Keijona kirjoitti: Kasvulle on aina rajat, vaikka ikuiseen talouskasvuun tai älykyyden kehitykseen uskovia on uskovien jälkeläisitsä tullut. Kasvu on eri asia kuin käyttäminen, jakoavain ruostuu jos sitä ei käytetä, mutta miksi yrittää kasvattaa jakoavainta ikuisesti ? siksikö, että voitaisiin vertailla kellä on isoin. No ehkäpä siksi, että isommalla jakkarilla, voi vääntää isompaa mutteria. Eikös tämä nyt ole päivän selvää? Aika harva älykäs ihminen sillä älyllään elvistelee. Se ei ole...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Aiemmin on havaittu, että vanhempien isien lapset sairastuvat herkemmin autismin kirjon häiriöihin.

Mitä vanhempi isä, sitä enemmän lapsen perimässä ilmenee täysin uusia geenimutaatioita, kertoo uusi islantilainen tutkimus.

Tällaiset uudet mutaatiot syntyvät munasolun hedelmöittyessä, mutta niitä ei ole kummankaan vanhemman omassa perimässä. Ne siis syntyvät vanhempien sukusoluissa.

Jokaisella meistä on keskimäärin 70 tällaista mutaatiota. Kyse on yleensä yhden emäsparin mutaatioista eli niin sanotuista snipeistä, tai emäsparin poistosta tai lisäyksestä.

Valtaosa niistä on täysin harmittomia. Joskus nämä mutaatiot voivat kuitenkin johtaa ongelmiin.

”Huomattavan suuri osa lasten harvinaisista sairauksista syntyy geenimutaatiosta, joita kummallakaan vanhemmalla ei ole. On tärkeä selvittää, mistä tämä johtuu”, kertoo tutkija Kári Stefánsson Reykjavikin yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Näyttääkin siltä, että 80 prosenttia uusista mutaatiosta tulee isältä. Näitä mutaatioita ilmenee sitä enemmän, mitä vanhempi isä on.

Erot isien ja äitien sukusoluihin kertyvissä mutaatioissa johtuvat siitä, että naisilla on jo syntyessään kaikki munasolut, kun taas miehet tuottavat jatkuvasti uusia siittiöitä.

Tällöin myös mutaatioiden riski kasvaa.

Ihmisen genetiikan professori Leo Schalkyk Essexin yliopistosta vertaa mutaatioiden syntymistä ja vaikutusta siihen, kuin paukuttaisi vasaralla auton moottoria.

”On mahdollista, että se lyömisen jälkeen toimii paremmin, mutta suurempi todennäköisyys on, että vasara vain kimpoaa pois tai rikkoo jotain.”

Aiemmin on huomattu esimerkiksi, että vanhempien isien lapsilla on hieman muita suurempi todennäköisyys sairastua autismin kirjon häiriöihin.

Toisaalta he näyttävät myös pärjäävän muita paremmin koulussa.

Tutkimuksessa ei selvitetty, miten nyt havaitut mutaatiot vaikuttavat. Ne näyttäisivät kertyvän kromosomiin 8p, mutta ei vielä tiedetä, mitä tämä merkitsee.

Kyseisen kromosomin alueella sytosiini-guaniini -mutaatioita tapahtuu 50-kertaisella tahdilla muuhun perimään nähden.

Mutaatioiden syntyä selvitettiin kartoittamalla liki 15 000 islantilaisen perimä. Perimää verrattiin tutkittujen henkilöiden vanhempiin, lapsiin ja sisaruksiin. Tutkimuksen julkaisi Nature.

Euroopan avaruusjärjestön havainnekuvassä on asteroidi Didysos ja sitä kiertävä kappale, johon tutkijat törmäyttäisivät luotaimen.

Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan ja Euroopan Esan tutkijat haluavat selvittää, miten asteroideja voitaisiin torjua, mutta Euroopan puolelta rahoitus on jäissä.

Kuulussa Armageddon-katastrofielokuvassa 1990-luvulta Bruce Willisin johtama tiimi lähetetään avaruuteen räjäyttämään Maata kohti syöksyvä asteroidi palasiksi.

Yhdysvaltojen ja Euroopan avaruusjärjestöjen Nasan ja Esan tutkijat suunnittelevat vähän samaa, mutta paljon pienemmässä mitassa ja ilman ydinpommeja.

Niin sanottu Aida-hanke on ollut vireillä jonkin aikaa. Nimi tulee sanoista Asteroid Impact and Deflection Assessment.

Sen tarkoitus on laukaista luotain Didymos-asteroidille, jota kiertää myös pieni kuu. Didymoksen läpimitta on 800 metriä ja sitä kiertävän kappaleen läpimitta on 150 metriä.

Tutkijat haluavat törmäyttää luotaimen tähän pienempään kappaleeseen. Ajatuksena on tutkia, miten asteroidien ratoja pystytään muuttamaan törmäyksellä.

Aida koostuisi kahdesta luotaimesta: eurooppalaisten Aim laukaistaisiin ensin ja se asettuisi kiertämään Didymosta.

Aim tekisi tärkeitä mittauksia ja sen jälkeen laukaistaisiin amerikkalaisten Dart, joka törmäisi Didymoksen kuuhun ja suistaisi sen radaltaan.

Didymos sopii kohteeksi, koska se on lähellä ja törmäyskoe ei saisi sen kuuta syöksymään Maata kohti. Didymoksen kuu on myös samaa kokoluokkaa kuin maapalloa todennäköisimmin uhkaavat asteroidit. Asiasta kertoo Nasan verkkosivu.

Uhkaavia asteroideja ei tällä hetkellä tunneta. Asteroidivyöhykkeellä on kuitenkin tuhansia ja tuhansia kappaleita, jotka voisivat mahdollisesti joskus ajautua törmäämään maapalloon.

Kiviä putoilee silloin tällöin. Kuuluisa Siperian Tunguskan räjähdys vuonna 1908 aiheutui todennäköisesti pienehkön asteroidin törmäyksestä. Vuonna 2013 Tšeljabinskin yllä räjähti meteori, joka aiheutti 1 600 ihmisen loukkaantumisen.

Tutkijat uskovat, että asteroidien törmäykseltä voidaan suojautua. Siksi Aida-hankkeen eteneminen olisi tärkeää.

”Emme ole voimattomia asteroidien edessä. Mutta meidän täytyy harjoitella niiden torjumista tosielämässä siltä varalta, että joskus joudumme oikeasti suistamaan asteroidin radaltaan”, sanoo yhdysvaltalaista osaa hankkeesta johtava Andrew Cheng tiedotteessa.

Viime joulukuussa Euroopan avaruusjärjestö Esan jäsenmaat peruivat rahoituksen toiselta hankkeeseen tarvittavalta luotaimelta

Rahat ohjattiin Marsista elämää etsivään ExoMars-hankkeeseen.

Nyt tutkijat yrittävät lobata asteroidihanketta taas henkiin.

Latviassa pidetyssä tapaamisessa tutkijat esittivät halvemman vaihtoehdon Aimin toteuttamiseksi.

Uudessa versiossa luotaimesta olisi riisuttu Didymoksen kuuhun suunniteltu laskeutuja ja poistettu tutkajärjestelmä, joka luotaisi kuun rakennetta. Hintalappu olisi nyt 210 miljoonaa.

Nasan Dart-hanke eli varsinainen törmääjä etenee eurooppalaisista huolimatta, mutta Dart ei pysty tekemään kaikkia niitä tärkeitä mittauksia, joihin Aimia tarvittaisiin.

Aimin pitäisi mitata tarkasti kappaleen massa, jotta törmäyksen vaikutukset voitaisiin myös mitata.

”Emme ole koskaan kokeilleet asteroidin työntämistä radaltaan eikä sitä voi testata laboratoriossa mitenkään. Meidän täytyy selvittää, pitävätkö simulaatiomme ja mallimme paikkansa”, kertoo Esan johtaja Jan Woerner.

Nasa rakentaa Dart-luotaintaan edelleen alkuperäisessä aikataulussa. Sen olisi tarkoitus törmätä asteroidiin vuonna 2022.

Tutkijat sanovat, että parasta olisi ollut saada Aim tekemään mittauksia samaan aikaan Dartin kanssa. Aim pystyy heidän mukaansa hoitamaan tehtävänsä myös törmäyksen jälkeen, jos hanke ylipäätään saa rahoitusta.