Kuva: NOAA
Kuva: NOAA

Läpijäätyneen maapallon lämmetessä 2,3 miljardia vuotta sitten syntyi ehkä valtamerien ensimmäinen happiannos.

Ilmakehä ja valtameret saattoivat saada ensimmäisen happilastinsa, kun kokonaan jäätynyt maapallo eli lumipallomaa suli 2,3 miljardia vuotta sitten. Tämä selittäisi happea sietävien merenelävien ja yhteyttämisen kehittystä.

Alkukantainen elämä ei käyttänyt happea. Itse asiassa happi oli myrkkyä ensimmäisille eliöille. "Ensimmäiset organismit olisivat kuolleet, jos ne olisivat saaneet happea", toteaa Hyman Hartman New Scientist -lehdessä.

Hartmanin ja hänen tukimusryhmänsä teoria lumipallomaasta hapen muodostajana perustuu siihe, että Auringon ultraviolettivalo synnyttää veteen osuessaan vetyperoksidia (H2O2). Aurinko myös hajottaa vetyperoksidin saman tien. Kun auringon uv-säteet tunkeutuivat jään lävitse, pieniä määriä vetyperoksdia saattoi kuitenkin jäädä jään sisään pitkäksi aikaa. Jään sulaessa se joutui vähitellen valtameriin ja ilmakehään.

Vesi laimensi tappavaa happea sen verran, että organismit selvisivät siitä ja kehittyivät vähitellen sietämään happea. Sen jälkeen saattoi kehittyä happeen perustuva elämää, joka on tehokkaampaa kuin anaerobinen elämä.

Läheskään kaikki tutkijat eivät ole samaa mieltä Hartmanin ja kumppaneiden kanssa, joten hapellisen elämän kehittymisen selvittely jatkuu.

Tutkimuksen julkaisi PNAS.