Kuva: Corbis RF.
Kuva: Corbis RF.

Konkarin aivot sietävät enemmän aistihälyä kuin kokemattoman.

Kokemus ja harjoittelu muuntavat aivoja niin, että ne kykenevät keskittymään olennaiseen, vaikka muut aistit suoltaisivatkin ylimääräisiä ärsykkeitä. Kokematon ei tähän pysty, vaan hänen aivonsa joutuvat suodattamaan turhaa informaatiota tärkeimmän tehtävän tieltä.

Asiaa testasivat Wake Forestin yliopisto ja UNCG:n musiikintutkimusinstituutti 20 kapellimestarin ja 20 musiikkia harrastamattoman koehenkilön avulla. Kokelaat olivat 28-40-vuotiaita, ja kapellimestareilla oli yli kymmenen vuoden kokemus orkesterin johtamisesta.

Tutkimuksessa kokelaat makoilivat fMRI-aivokuvannuslaitteessa ja kuuntelivat peräperää soitettuja nuotteja aina kaksi kerrallaan. Heidän tuli kertoa, kumpi nuotti alkoi soida ensin. Äänten väli oli vain muutama tuhannesosasekunti, ja kokeen edetessä väliä pienennettiin. Silmiä ei saanut sulkea kokeen aikana. Koska kapellimestareille äänten kuuntelu on rutiinia, tehtävien vaikeustaso suhteutettiin kullekin samanlaiseksi.

fMRI paljasti, että näköaisti vaimeni kuuntelun aikana kaikilta kokelailta. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä vahvemmin musiikkia harrastamattomien näköaisti kytkeytyi päältä. Sen sijaan kapellimestarien näköaistiin tehtävien vaativuus ei vaikuttanut mitenkään.

"Harjaantumattomat aivot päästävät läpi vähemmän muiden aistien informaatiota, koska ne joutuvat suoriutuakseen keskittymään yhteen aistiin", selitti eroa tutkimusta johtanut David Hairston neurotieteellisen seuran vuosikokouksessa Kaliforniassa.

Sen sijaan kapellimestarit joutuvat musiikkia kuunnellessaan myös lukemaan nuotteja ja osoittelemaan soittajia. Näin he ovat oppineet sietämämään myös näköinformaatiota kuulon siitä herpaantumatta.