Haarahaukka osaa sytyttää tulen Australiassa. Kuva: Kimmo Taskinen
Haarahaukka osaa sytyttää tulen Australiassa. Kuva: Kimmo Taskinen

Linnut saattoivat oppia tulen hallitsemisen taidon jo kauan ennen ihmistä.

Australiasta kerätyt silminnäkijähavainnot ovat saaneet tutkijat vakuuttuneiksi siitä, että haukat osaavat hyödyntää maastopaloja. Ne ehkä savustavat saaliinsa esille maasta.

Australian pohjoisosissa elävien petolintujen on havaittu noukkivan maastopaloista palavia tikkuja ja tiputtavan ne toisaalle. Näin linnut sytyttävät uusia pieniä tulipaloja, joiden avulla ne kenties pakottavat saaliseläimiä esille piilostaan.

Havaintoja ovat luonnossa tehneet etenkin Australian alkuperäisväestöön kuuluvat metsänvartijat. Havaintoja on ainakin haarahaukasta, viheltäjähaukasta ja ruskojalohaukasta.

Australialainen ornitologi Bob Gosford on kerännyt silminnäkijähavaintoja petolintujen tulen käytöstä vuosien ajan. Hän on vakuuttunut, että linnut osaavat hallita tulta.

Gosford kollegoineen on nyt koonnut havaintoja uuteen tutkimukseen, jonka on julkaisut Journal of Ethnobiology.

New Scientist -lehti kertoo yhdestä kiintoisasta silminnäkijähavainnosta.

Entinen palomies ja valokuvaaja Dick Eussen oli 1980-luvulla sammuttamassa maastopaloa uraanikaivoksen liepeillä Pohjois-Australiassa.

Tien toisella puolella alkoi kyteä uusi palo, ja Eussen havaitsi parinkymmenen metrin päässä lentelevän viheltäjähaukan, jolla oli savuava tikku suussaan. Lintu pudotti tikun maahan ja sytytti uuden tulipalon. Eussen kertoo joutuneensa sammuttamaan yhteensä seitsemän tällaista lintujen levittämää paloa.

Vastaavia havaintoja on lukuisia. Gosfordin mukaan linnut tekevät tätä tarkoituksella.

”Havainnot ovat mielestämme voimakas todiste siitä, että käytös on tarkoituksellista ja sitä tapahtuu useammin kuin on ajateltukaan”, Gosford sanoo New Scientist -lehdessä.

Tällainen nokkeluus ei ole lintumaailmassa ennenkuulumatonta. Tiedetään hyvin, että linnut ovat älykkäitä. Korpit osaavat käyttää työkaluja ja haikaroiden on havaittu kalastavan syötin avulla.

”Jos linnut kykenevät kalastamaan syötillä, ne ovat kyllä tarpeeksi fiksuja levittääkseen tulipaloja”, kommentoi eläintieteen yliopistonlehtori Steve Debus australialaisesta New Englandin yliopistosta New Scientistille.

Hän suhtautui aluksi kriittisesti Gosfordin havaintoihin pyromaanilinnuista, mutta uskoo nyt, että linnut voivat hyvinkin sytyttää tulipaloja tarkoituksella.

Kaikki yksilöt eivät kuitenkaan hyödynnä tulta.

”Havaintojen perusteella vain jotkut oppivat tämän käytöksen, mutta meillä ei yksinkertaisesti ole vielä tarpeeksi todistusaineistoa”, sanoo apulaisprofessori Mark Bonta Pennsylvanian osavaltionyliopistosta.

Linnut näyttävät sytyttävän lisää tulipaloja vasta silloin, kun maastopalo uhkaa jo sammua. Näin ne pitävät tulta yllä. Vastaavia havaintoja on muualtakin kuin Australiasta.

Ryhmä aikoo nyt kerätä lisää tietoa ja koota yhteen lisää havaintoja ympäri maailmaa. Voi olla, että kyky käyttää tulta on kehittynyt useaan otteeseen eri lajeille.

Voi jopa olla, että linnut ovat hoksanneet tulen hyödyt jo kauan ennen ihmistä. Petolinnut ovat lennelleet maapallolla miljoonia vuosia ennen kuin esi-isämme oppivat valjastamaan tulen käyttöönsä.

Ei tiedetä, milloin ihminen sytytti ensimmäisen nuotionsa, mutta arkeologisten todisteiden perusteella tulen käyttö yleistyi neandertaaleilla Euroopassa noin 400 000 vuotta sitten.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3032
Liittynyt16.1.2016

Haukat osaavat käyttää tulta saalistuksessa

Mehiläishaukat käyttävät ruohikkopaloja hyväkseen ruoanhenkinnassa, koska niide edellä pakenee usein sankka parvi isoja lentäviä hynteisiä kuten juuri mehiläisiä. Joku on väittänyt joskus nähneensä niiden vievän palavaa oksaa nokassaan vaikka jonkin joen yli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4ishaukka
Lue kommentti
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.