Nyt tiedetään, miten siittiö ja munasolu sulautuvat toisiinsa. Avainasemassa on siittiön kantama proteiini, joka saa sukusolujen solukalvot yhtymään. Havainnosta voi olla apua hedelmällisyyhoidoissa ja myös uusien ehkäisypillereiden kehittelyssä. Asias...

Nyt tiedetään, miten siittiö ja munasolu sulautuvat toisiinsa. Avainasemassa on siittiön kantama proteiini, joka saa sukusolujen solukalvot yhtymään. Havainnosta voi olla apua hedelmällisyyhoidoissa ja myös uusien ehkäisypillereiden kehittelyssä. Asiasta kertoo tänään ilmestyvä Nature.

Munasoluun tarttuva siittiö törmää ensimmäisenä munasolun pinnalla olevan hyytelömäisen kuorikerrokseen, zona pellucidaan, joka on eräänlainen palomuuri. Se säätelee munaan tulevia ja siitä lähteviä aineita. Kun siittiö on selvinnyt kuoresta, munasolun kalvoilla tapahtuu muutoksia, jotka estävät muiden siittiöiden sisäänpääsyn. 10-30 minuutin kuluessa sukusolujen kalvot yhtyvät. Käskyn antaa siittiöissä oleva valkuaisaine. Japanilaistutkijat ovat antaneet sille nimeksi Izumo paikallisen avioliittopyhimyksen mukaan.

Proteiini löytyi niin ihmisiltä kuin koe-eläimiltäkin. Geenihiiret, joiden siittiöistä puuttuu Izumo, on ovat terveitä, mutta hedelmättömiä. Toisessa kokeessa ihmisen siittiön sulautuminen hamsterin munasoluun pystyttiin torpedoimaan proteiinin vasta-aineen avulla.