Etelä-Euroopan kesähelteet lisäävät tunnetusti kuolleisuutta, mutta sama ilmiö nähdään myös Suomessa, huomauttaa Simo Näyhä Suomen lääkärilehdessä .
Oulun yliopiston kansanterveystiete...

Etelä-Euroopan kesähelteet lisäävät tunnetusti kuolleisuutta, mutta sama ilmiö nähdään myös Suomessa, huomauttaa Simo Näyhä Suomen lääkärilehdessä .

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professorin mukaan kuolleisuuspiikkiin ei tarvita edes varsinaista lämpöaaltoa, vaan käyrä kääntyy jyrkkään nousuun viimeistään silloin, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 16-17 astetta. Nousu on erityisen jyrkkä Pohjois-Suomessa.

Vuonna 1972 Suomea helli hellejakso, jolloin elohopea pysytteli viikkokaupalla 20-30 asteessa. Kuolemantapauksia oli jopa 60 prosenttia tavallista enemmän. Puolet ajanjakson ylimääräisestä kuolleisuudesta (noin 400 yhteensä 800:sta tapauksesta) johtui hengityselinsairauksista, aivohalvauksista ja sepelvaltimotaudista. Tyypillisesti hikoilu ja muu nestehukka muuttaa veren koostumusta, laskee verenpainetta ja lisää verisuonitukosten vaaraa.

Myös lievempien lämpöaaltojen aikana, kuten kesinä 1961, 1977, 1988, ja 1994, tilastoitiin ylimääräisiä kuolemantapauksia. Suurimmassa vaarassa ovat vanhukset, mutta viikatemies niittää satoa myös työikäisten keskuudessa. Kevyt vaatetus, riittävä nestetankkaus, suoran auringonpaisteen välttäminen ja mahdollisen verenpainelääkityksen tarkistus ehkäisevät helteen haitoilta.