Uloshengityksen suuri hiilimonoksidipitoisuus kytkeytyy sydän- ja verisuonitauteihin sekä metaboliseen oireyhtymään.

Ihmisen keho tuottaa ja tarvitsee pieniä määriä häkää eli hiilimonoksidia. Jos hiilimonoksidia kuitenkin muodostuu liikaa, saattaa kehittymässä olla metabolinen oireyhtymä tai sydän- ja verisuonitauteja, tuore yhdysvaltalaistutkimus vihjaa.

Kehossa hiilimonoksidi toimii pitkälti kuten typpidioksidi, joka säätelee verisuonten laajentumista. Sopivina pitoisuuksina hiilimonoksidilla on myös hapettumisprosesseja ja tulehdusta lievittäviä vaikutuksia, mutta liiallinen pitoisuus heijastelee ongelmia samoilla alueilla.

Yhdysvaltalaisten tutkimuksessa uloshengityksen suuri hiilimonoksidipitoisuus liittyi moniin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä metaboliseen oireyhtymään jo tutkimuksen alussa.

Lisäksi neljän vuoden seurannan aikana metabolinen oireyhtymä kehittyi noin puolitoista kertaa todennäköisemmin niille, joiden hiilimonoksidipitoisuus oli suurin. Myös sydänoireet olivat heillä noin puolitoista kertaa yleisempiä. Vertailukohtana olivat pienimmän pitoisuuden puhaltaneet.

Tutkimuksessa uloshengityksen hiilimonoksidipitoisuus mitattiin 4 100 keskimäärin 46-vuotiaalta yhdysvaltalaiselta. Metabolinen oireyhtymä todettiin seurannan aikana kaikkiaan 1 460 osallistujalla ja sydän- ja verisuonitaudin oireita 420:llä. Hengityksen hiilimonoksidi kuvaa myös sen pitoisuutta veressä.

Tupakointi ja monet muut metabolisen oireyhtymän ja sydäntautien riskiin vaikuttavat tekijät eivät selittäneet havaintoja, mutta tulokset on silti varmistettava uusissa tutkimuksissa.

Suurissa määrin hengitettynä häkä on tappava kaasu, mutta maailmalla selvitetään jo voisiko pienien pitoisuuksien hengittäminen tai pitoisuuden sääteleminen muilla keinoin estää mm. diabeteksen aiheuttamia verisuonivaurioita. Nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että pitoisuuksien suurentamisella voisi olla myös päinvastaisia vaikutuksia.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim ja Circulation.