Kiertäjähermo vaikuttaa muun muassa nälän tunteeseen ja ruoansulatukseen. Kuva: Adriana Dobrin
Kiertäjähermo vaikuttaa muun muassa nälän tunteeseen ja ruoansulatukseen. Kuva: Adriana Dobrin

Kyseessä oli esitutkimus, jolla haluttiin selvittää, onko hoito turvallinen.

Yhdysvaltalaisen Emoryn lääketieteellisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittämässä ärhäkän kuuloista apukeinoa painonpudotukseen.

Tohtori David Prologon ryhmä jäädytti kymmeneltä ylipainoiselta koehenkilöltä hermon, joka säätelee muun muassa näläntunnetta.

Kyse on ruokatorven alaosassa sijaitsevasta kiertäjähermon haarasta.

Kiertäjähermo on elimistön tärkein parasympaattinen hermo. Se säätelee muun muassa sydämen toimintaa ja hengitystä sekä vaikuttaa nälän tunteeseen ja ruoansulatukseen.

Toimenpiteessä potilaan selkään työnnetään neulan kaltainen instrumentti, jonka lääkäri ohjaa oikeaan paikkaan reaaliaikaisen tietokonekuvantamisen avulla.

Hermo jäädytetään argonkaasulla. Vaikutus ei ole pysyvä, vaan hermo kasvaa ennalleen vuoden kuluessa.

”Kehitimme toimenpiteen vähentääksemme laihdutukseen usein liittyvää nääntymisen tunnetta”, kertoo tohtori Prologo tiedotteessa.

Progolo on lihavuustutkimukseen erikoistunut radiologi Emoryn yliopistossa.

Koehenkilöt olivat huomattavan lihavia. Osallistujien painoindeksit olivat 30–37. Operaation jälkeen kaikki ilmoittivat nälän tunteen vähentyneen. Ruumiinpainosta hupeni 3,6 prosenttia kolmessa kuukaudessa.

Keskimittaisella eli 164-senttisellä suomalaisnaisella tämä tarkoittaisi 3,6 kilon kevenemistä, jos elopainoa on alkujaan sata kiloa eli painoindeksi olisi 37.

Vaikka kokeessa kaikki laihtuivat, ei hoidon tehosta vielä voi paljon päätellä. Tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää. Kyseessä oli esitutkimus, jolla haluttiin selvittää, onko hoito turvallinen.

Tältä osin tulokset ovat lupaavia. Koehenkilöille ei aiheutunut komplikaatioita eikä sivuvaikutuksia.

Itse operaatio voi aiheuttaa verenvuotoa ja kiertäjähermon sorkkiminen ruokatorven alueelta voi johtaa esimerkiksi pahoinvointiin ja oksenteluun, mutta haittavaikutuksia ei ilmennyt. Ryhmää seurattiin 90 päivää operaation jälkeen.

”Keho aistii vatsan tyhjentymisen ja siirtyy selviytymistilaan, jossa se hamuaa lisää ruokaa. Emme yritä poistaa tätä biologista mekanismia vaan ainoastaan lieventää sitä”, Progolo sanoo.

Hermon jäädytys hidastaa myös ruoan etenemistä vatsalaukussa, jolloin ihmisen pitäisi tuntea itsensä kylläiseksi pidempään.

Time-lehden haastattelussa Prologo kuvaa hoitoa ”antabukseksi ahmijoille”. Antabus kehitettiin alkoholistien viinanhimon hillintään. Se aiheuttaa pahoinvointia, jos lääkettä käyttävä henkilö erehtyy tarttumaan pulloon.

”Tarkoitus on tehdä kalorien vähentämisestä helpompaa ihmisille”, Prologo sanoo.

Kaikki tutkijat eivät suhtaudu hermojen jäädyttelyyn varauksetta. Alustavan tutkimuksen suurin ongelma on se, ettei siinä ollut verrokkiryhmää.

Hoidon tehosta ei ole vielä kunnollista näyttöä, eikä nälän tunteen vähenemisessä voida sulkea pois lumevaikutusta.

”Operaation hyödyt voivat jäädä lyhytaikaisiksi, sillä keholla on lukuisia muita tapoja huolehtia siitä, ettei paino putoa liian helposti”, kommentoi Johns Hopkins -sairaalan lihavuustutkimusyksikön johtaja tohtori Lawrence Cheskin LiveScience-verkkolehdessä.

Cheskin pitää silti koetta mielenkiintoisena ja sanoo, että menetelmää kannattaa ehdottomasti tutkia lisää. Tutkijat aikovat seuraavaksi käynnistää kliinisen kokeen suuremmalla ryhmällä.

Tutkimusta ei ole vertaisarvioitu. Tulokset esiteltiin radiologien vuositapaamisessa Los Angelesissa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3549
Liittynyt21.7.2017

Hermon jäädytys vähensi lihavien näläntunnetta

Minua kiehtoo tässä se, miten ylensyönti mahdollisesti kompensoituu sinä aikana, kun hermo kasvaa uudelleen. (Ja kuinka identtinen uudelleen kasvanut hermo ion tuhottuun nähden.) Sillä käsitykseni kroonisen ylensyömisen syystä on se, että hypotalamus on osittain vajaasti kehittynyt. "The ventromedial hypothalamus (VMH) is a distinct morphological nucleus involved in feeding, fear, thermoregulation, and sexual activity." https://en.wikipedia.org/wiki/Ventromedial_nucleus_of_the_hypothalamus Oman...
Lue kommentti
Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.