Hevosen vasen silmä on yhteydessä oikeaan aivopuoliskoon, joka käsittelee uhan ja vaaran tuntemuksia. Kuva: Timo Hämäläinen
Hevosen vasen silmä on yhteydessä oikeaan aivopuoliskoon, joka käsittelee uhan ja vaaran tuntemuksia. Kuva: Timo Hämäläinen

Jos hevoselle on näytetty ihmisestä tuima valokuva, se suhtautuu tähän myöhemmin varauksella.

Ihmiset ovat kouluttaneet hevosista itselleen apureita ja ystäviä tuhansien vuosien ajan. Sopii siis olettaa, että nekin osaavat lukea meitä.

Sussexin yliopiston tutkimus viittaa siihen, että hevonen tunnistaa vihaiset ja ystävälliset ilmeet. Se muistaa ne vielä tuntienkin päästä, kun hevonen kohtaa aiemmin näkemänsä ihmisen.

Eläinten käyttäytymisen ja psykologian tutkijat selvittivät, muistaako hevonen näkemänsä ilmeet. Sama ryhmä on jo aiemmin osoittanut, että hevonen reagoi eri tavalla hymyileviin ja vihaisiin ihmisiin. Tuore tutkimus julkaistiin Current Biology-tiedelehdessä.

Tutkijat asettivat hevosen nähtäville ison valokuvan ihmisestä, joka joko irvistää vihaisesti tai hymyilee mukavasti.

Hevoset saivat katsella kuvaa pari minuuttia. Sitten kuvassa ollut ihminen marssi itse hevosen luokse muutaman tunnin päästä, pisimmillään kuuden tunnin.

Tutkijat mittasivat eläimen tuntemuksia sillä, tarkasteleeko hevonen tulijaa enimmäkseen vasemmalla vai oikealla silmällään.

Vasen silmä on yhteydessä oikeaan aivopuoliskoon, jossa hevonen käsittelee uhan ja vaaran tuntemuksia. Tämän ovat kertoneet aiemmat tutkimukset.

Oikealla silmällä katsovan hevosen vasemmassa aivopuoliskossa puolestaan raksuttavat positiivisemmat ja sosiaaliset tuntemukset.

Tutkimuksessa kävi niin, että vihaisen ihmisen kuvan nähneet hevoset todella tuppasivat kääntämään päänsä niin, että ne katsoivat tulijaa vasemmalla silmällään. Ne tarkastelivat häntä varauksellisesti pidempään kuin ihmistä, jonka ne olivat nähneet aiemmin hymyilevän valokuvassa.

Vihaisen ihmisen kuvan nähneet hevoset myös tekivät kohtaamisen aikana enemmän hermostumiseen viittaavia eleitä kuten pureskelua ja lattian nuuhkimista.

Olennaista oli, että ihminen itse ei antanut hevoselle mitään vihjeitä. Ihminen asteli hevosen eteen naama peruslukemilla, eikä hän tiennyt, oliko hevonen nähnyt hänestä aikaisemmin ystävällisen vai vihaisen kuvan. Näin pyrittiin eliminoimaan koehenkilön oman käytöksen vaikutus tilanteeseen.

Hevonen siis kykeni pelkän valokuvan perusteella muodostamaan jonkinlaisen käsityksen ihmisestä, ja muisti tämän tuntikausia. Kokeessa yksitoista hevosta näki vihaisen ihmisen ja kymmenen hevosta hymyilevän ihmisen.

Kokeen toisessa osassa tutkijat halusivat vielä varmistaa, että hevosen saama ennakkokäsitys ihmisestä on yhteydessä juuri siihen ihmiseen, jonka ne ovat nähneet.

Tässä kokeessa niille näytettiin samalla tavoin kuvia joko hymyilevästä tai vihaisesta henkilöstä, mutta myöhemmin niiden eteen asteli eri henkilö kuin valokuvassa.

Nyt hevosen käytöksellä ei näyttänytkään olevan yhteyttä siihen, miten ihminen oli kuvassa ilmehtinyt. Kaikki suhtautuivat tulijaan jokseenkin samalla tavoin.

Hevoset tosin tuppasivat ylipäänsä hieman useammin katselemaan tulijoita vasemmalla silmällään. Se voi viitata siihen, että itse koejärjestely hermostutti niitä.

”On todella mielenkiintoista, että eläimet poimivat pieniä vihjeitä ihmisten ilmeistä hetkellisissäkin tilanteissa. Ennen kaikkea ne eivät unohda näkemäänsä. Hevonen muistaa ilmeen ja pystyy myöhemmin hyödyntämään tätä tietoa”, sanoo yksi tutkijoista, professori Karen McComb Sussexin yliopistosta The Guardian-sanomalehdessä.

Kädellisten käyttäytymistä vuosikymmeniä tutkinut professori Frans de Waal puolestaan kommentoi ulkopuolisena asiantuntijana New Scientist-lehdelle:

”Hevoseläimet ovat kädellisten jälkeen ilmeikkäimpiä eläimiä, joten on loogista, että ne kiinnittävät huomiota ilmeisiin. Ihmisten kanssa elävillä hevosilla on ollut runsaasti mahdollisuuksia oppia, mitä meidän ilmeemme tarkoittavat”, de Waal sanoo.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4009
Liittynyt21.7.2017

Hevonen lukee ihmisen ilmeitä jopa valokuvista

Eikä, hän on niin lutunen!! :) Hevosten kanssa aina tuntuu, että ne on ajatusten lukijoita: samaan tapaan kuin ihminen osaa tulkita lemmikkinsä pienistäkin liikkeistä & olemuksesta sen mielentilan, tuntuu että hevoset aistii ihmisen olemuksesta hänen pienetkin mielenliikkeensä. Kuin avointa kirjaa. Hevosten evoluutiossa on ollut tärkeää, että ne ovat tunneälykkäitä ja kykenevät reagoimaan herkästi.
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä