Kokeeseen osallistui muun muassa Bartie-hevonen, jota tässä pitelee tutkija Jennifer Wathan. Kuva: Jennifer Wathan
Kokeeseen osallistui muun muassa Bartie-hevonen, jota tässä pitelee tutkija Jennifer Wathan. Kuva: Jennifer Wathan

Tutkimus osoitti ensi kertaa, että eläin voi käyttää toisen korvien asentoa vinkkinä.

Kun on tutkittu, millaisia suuntavinkkejä eläimet ottavat lajitovereiltaan, on yleensä tutkittu vain kaverin pään- tai ruumiinasennon vaikutusta. On oletettu, että hevosen kaltaiset eläimet, joilla silmät ovat pään sivuilla, eivät ottaisi vinkkiä silmien katsesuunnasta. Lisäksi ei-ihmismäisten viestien, kuten korvien asennon, vaikutusta ei tähän asti ollut järjestelmällisesti tutkittu. Nyt osoitettiin yli 70 hevosen kokeella, että niin silmät kuin korvat ovat hevoselle tärkeitä suuntamerkkejä. Tutkimuksen julkaisi Current Biology.

Jennifer Wathan ja Karen McComb Sussexin yliopistosta Brightonista Britanniasta tutkivat asiaa 20 tammalla ja 52 ruunalla eli kastroidulla orilla. Kokeet tehtiin hevosten kotitallilla sisäareenalla.

Kokeen valmistelemiseksi kukin hevonen kävelytettiin ensin yhden kierroksen mittaiselle harjoituslenkille areenalle, jonka yhdelle seinustalle oli asetettu rehuämpäri. Lenkin lopuksi hevonen päästettiin vapaaksi, niin että se sai kävellä ämpärin luo syömään.

Varsinaisessa kokeessa rehuämpäreitä oli kaksi, ja niiden välissä oli luonnollisen kokoinen valokuva hevosen kaulasta ja päästä. Valokuvan hevonen katsoi jompaakumpaa ämpäriä kohti. Kun kävelytetty hevonen päästettiin lenkin lopuksi irti, tarkkailtiin, vaikuttaako valokuvan katsesuunta rehuämpärin valintaan.

Kahdella tavalla estettiin, ettei taluttaja vaikuttaisi hevosen ämpärivalintaan. Ensinnäkin taluttaja ohjasi hevosen aina täsmälleen ämpärien puoliväliä kohti ja päästi sitten irti. Toiseksi taluttaja kääntyi heti tämän jälkeen selin, jottei antaisi hevoselle suuntavinkkejä edes alitajuisesti.

Hevosenkuvasta esitettiin kolmea versiota: kaikki piirteet näkyvissä, silmät peitettyinä tai korvat peitettyinä.

Kun kaikki piirteet olivat näkyvissä, koehevoset valitsivat noin 75 prosentissa tapauksista sen rehuämpärin, jota hevosenkuva katsoi. Jos kuvasta oli silmät peitetty, koehevoset ottivat kuvasta suuntavinkin alle 60 prosentissa tapauksista. Jos korvat oli peitetty, kuva ei enää vaikuttanut koehevosten ämpärinvalintaan lainkaan, vaan kumpi tahansa ämpäri tuli valituksi yhtä todennäköisesti.

Tutkimus siis osoitti, että korvien näkeminen on hevosille ratkaisevan tärkeää ja että myös silmien näkeminen vaikuttaa toimintapäätöksiin.