Tamma lypsyllä Kazakstanilaisessa kylässä. Kuva: Alan Outram
Tamma lypsyllä Kazakstanilaisessa kylässä. Kuva: Alan Outram

Hevosella on ollut valtava merkitys ihmisen historiassa. Tutkijat ovat nyt löytäneet luotettavia merkkejä siitä, että hevosia lypsettiin ja niillä myös ratsastettiin nykyisen Kazakstanin alueella jo 5500 vuotta sitten.

Hevonen kesytettiin ilmeisesti yli 1000 vuotta luultua aiemmin, päätteli kansainvälinen arkeologiryhmä, jota johti Alan Outram Exeterin yliopistosta.

Kesyhevosen juuret ovat Botai-kulttuurissa, joka vallitsi vuosina 3700-3100 eaa nykyisessä Kazakstanissa. Alueen arot ovat myös villihevosen alkukoti.

Tutkijat huomasivat, että alueelta löydetyt, 5500 vuotta vanhat luut muistuttivat enemmän myöhempien kesyhevosten kuin kivikautisten villihevosen luita. Viimeistään tuolloin saivat siis alkunsa myös nykyiset hevosrodut. Villihevosia jalostettiin valitsemalla kesyimmät ja muilta ominaisuuksiltaan sopivimmat sukua jatkamaan.

Lisäksi kallosta ja hampaista löytyi jälkiä, jotka tutkijat tulkitsivat suitsien aiheuttamiksi, joten hevosilla ilmeisesti myös ratsastettiin.

Samalta alueelta löytyneistä Botai-kulttuurin saviruukuista puolestaan löytyi merkkejä hevosen maidosta, joten ilmeisesti hevosista hyödynnettiin paitsi liha myös maito. Hevonen on sopeutunut laiduntamaan läpi ankarienkin talvien, mikä oli suuri etu verrattuna muuhun karjaan. Kazakstanissa tammoja lypsetään vielä nykyisinkin ja maidosta valmistetaan perinteikästä alkoholipitoista koumiss-juomaa.

Tutkimuksen raportoi Science.