Kuva: Piia Arnould
Kuva: Piia Arnould

Kasvattajat alkoivat suosia harvoja siitosoreja.

Arvostettu siitosori voi saada satoja jälkeläisiä, mikä on johtanut hevosten perimän huomattavaan kaventumiseen. Useimmat kesyhevosten alkuperäisistä isälinjoista ovat hävinneet vasta parin tuhannen viime vuoden aikana, paljasti 16 yliopiston tutkijoista koostunut ryhmä Science-lehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa.

Hevosten perimän rikkautta ryhmä selvitti analysoimalla 14 muinaisen kesyhevosen dna:ta ja vertaamalla niitä nykyhevosten näytteisiin.

Vanhin näyte oli 4 100 vuotta sitten eläneestä tammasta nykyisen Tšeljabinskin kaupungin alueelta Uralilta. Tuoreempina vertailukohtina toimivat kaksi Siperiassa 2 700 vuotta sitten uhrattua oria ja niiden 11 kohtalotoveria Kazakstanista 2 300 vuoden takaa.

Hevonen kesytettiin nykytiedon mukaan Kazakstanin alueella viisi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Näytteistä selvisi, että ihminen jalosti hevosia mieltymystensä mukaan jo varhain.

Muinaiset hevosten kasvattajat olivat suosineet muun muassa vahvoja etujalkoja ja runsasta maidontuotantoa. Hevosia pidettiin paitsi ratsuina ja vetojuhtina, myös lypsykarjana.

Yhdelläkään tutkituista hevosista ei ollut geeniä, joka mahdollistaisi joillain nykyroduilla tavattavan nelitahtisen askellajin, kuten islanninhevosten töltin.

Osalla hevosista oli sen sijaan geenimuotoja, jotka auttavat nykyajan kilpahevosia spurttaamaan nopeasti lyhyitä matkoja. Tutkijat päättelivät, että muinaiset kasvattajat pitivät arvossa kestävyydeltään ja nopeudeltaan hyvin erilaisia hevosia, koska jalostus ei tässä kohtaa suosinut vain tiettyjä ominaisuuksia.

Orien näytteistä löytyi Y-kromosomin variantteja, joita nykypäivän hevosilla ei enää esiinny. Nykyään lähes kaikkien orien Y-kromosomit edustavat käytännössä samaa isälinjaa.

”Hevostenpidon ensimmäiset kolme vuosituhatta säilyttivät suuren kirjon isälinjoja. Ne hävisivät vasta viimeisten kahden tuhannen vuoden aikana”, sanoo tiedotteessa Cristina Gamba Kööpenhaminan yliopistosta.

Isälinjat ovat kadonneet, koska jalostajat alkoivat suosia pientä orien joukkoa. Varhaiset hevoskansat ilmeisesti kasvattivat hevosiaan laumoissa, joissa useat orit pääsivät astumaan tammoja.

Perimän kaventuminen on johtanut myös joidenkin haitallisten geenien yleistymiseen nykyhevosilla. Parin tuhannen viime vuoden jalostustavan voidaan nähdä vaikuttaneen hevosiin negatiivisesti, tutkijat summaavat.