Japanilainen teollisuuskemisti Nakamichi Yamasaki kohahdutti Yhdysvalloissa pidettävää kemistien kokousta ilmoittamalla, että hän on muuttanut hiilidioksidia melko yksinkertaisin keinoin takaisin hiilivedyiksi,

Japanilainen teollisuuskemisti Nakamichi Yamasaki kohahdutti Yhdysvalloissa pidettävää kemistien kokousta ilmoittamalla, että hän on muuttanut hiilidioksidia melko yksinkertaisin keinoin takaisin hiilivedyiksi, New Scientist -lehti kertoo.

Hiilivedyt ovat hiilen ja vedyn yhdisteitä, joten niiden raaka-aineet ovat yleisiä: kun hiileen liitetään vetyä, niin siinä se on! Käytännössä hiilivetyjen tuottaminen ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaista. Yamasaki käytti vedyn lähteenä kloorivetyhappoa, jota aiemmin kutsuttiin suolahapoksi. Painetta tarvittiin sata ilmakehää ja lämpöä 300 astetta. Katalysaattorina oli rautajauhe. Tuloksena oli Yamasakin mukaan metaania (maakaasu), etaania, propaania ja butaania. Ne voidaan polttaa, jolloin syntyy veden lisäksi hiilidioksidia, joka jälleen muutetaan hiilivedyiksi ja niin edelleen.

Ikiliikkuja tämä ei kuitenkaan ole, sillä hiilivetyjen tuottaminen vaatii energiaa. Kolmesataa astetta on kuitenkin sen verran alhainen lämpötila, että menetelmässä ehkä voitaisiin käyttää sähkövoimaloiden lauhdelämpöä, joka usein menee hukkaan ainakin suuressa maailmassa; Suomessahan sitä käytetään kaukolämpöverkossa.

Toisaalta osaahan luonto itsekin tehdä hiilidioksidista polttoainetta. Juuri sitä kasvien yhteyttäminen on.