Ennätyksellisen nopeasti mineralisoitunut hiilidioksidi näkyy basaltissa valkoisina kiteinä. Kuva: Annette K. Mortensen
Ennätyksellisen nopeasti mineralisoitunut hiilidioksidi näkyy basaltissa valkoisina kiteinä. Kuva: Annette K. Mortensen

Päästöjen sitominen maaperään voisi olla kestävä tapa poistaa liikaa hiilidioksidia.

Islannissa on onnistuttu sitomaan hiilidioksidia kiveksi ennätyksellisen nopeasti, vain kahdessa vuodessa. Aiemmin uskottiin, että prosessi vaatisi satoja tai jopa tuhansia vuosia. Siksi sitä ei ole pidetty realistisena vaihtoehtona ihmisen aiheuttamien päästöjen säilömiseen.

Nopeutettu prosessi onnistui, kun tutkijat liuottivat hiilidioksidia veteen ja ruiskuttivat sitä vulkaaniseen maaperään 400–800 metrin syvyydessä. Vesi ohjattiin perille kahden syvän kaivon avulla.

Jopa 95–98 prosenttia hiilidioksidista mineralisoitui kahden vuoden kuluessa. Tuloksena syntyi tavanomaista basalttikiveä, johon hiilidioksidi varastoitui valkoisena, kalkkimaisena mineraalina.

Kasvihuonekaasun kivettäminen voisi olla kestävä tapa vähentää ihmisen ilmakehään tuottamia päästöjä.

”Tämä tarkoittaa, että voimme hyvin lyhyellä aikajänteellä pumpata maahan suuria määriä hiilidioksidia ja säilyttää sitä erittäin turvallisella tavalla”, tutkimusta tehnyt Martin Stute Columbian yliopistosta sanoo tutkimustiedotteessa.

Hiilidioksidin varastoimista maan uumeniin on harkittu ennenkin. Kaasun on kuitenkin pelätty vuotavan aikaa myöten takaisin ilmakehään.

Kiviinkin hiilidioksidia on yritetty sitouttaa, mutta kaikki kivilaadut eivät sido sitä yhtä hyvin. Islannin kokeessa käytetty basaltti sopii tarkoitukseen hyvin, koska se sisältää paljon rautaa, kalsiumia ja magnesiumia. Ne kaikki ovat välttämättömiä hiilidioksidin mineralisoitumiselle.

Basaltti muodostaa 90 prosenttia Islannista, ja se on myös koko maapallon yleisin kivilaji. Sillä lepää lähes koko merenpohja, ja sitä on noin kymmenesosa mantereidenkin kivestä.

Kansainvälinen tutkimusryhmä raportoi tuloksistaan Science-lehdessä. Seuraavaksi ryhmä aikoo kokeilla menetelmää isommilla hiilidioksidimäärillä.

Kokeita jatketaan Hellisheidin geotermisellä voimalaitoksella. Se pumppaa jo nyt hiilidioksidia kallioon 5 000 tonnin vuosivauhdilla, ja kaasun mineralisoituminen on jatkunut kokeissa havaittuun tahtiin.

Voimala tuottaa sähköä Reykjavikin kaupungille ja islantilaisille yrityksille johtamalla vettä kuuman maaperän lämmitettäväksi ja siitä edelleen turbiineja pyörittämään. Sivutuotteena maasta vapautuu hiilidioksidia ja muita vulkaanisia kaasuja.