Hiilivoiman käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Kuvassa hiilivoimalan jäähdytystorneja Saksan Kölnissä maaliskuussa 2016.
Hiilivoiman käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Kuvassa hiilivoimalan jäähdytystorneja Saksan Kölnissä maaliskuussa 2016.

Kun hiilidioksidipitoisuudet olivat tätä tasoa edellisen kerran, merenpinta oli 10–20 metriä korkeammalla.

Maan ilmakehän hiilidioksidimäärä nousi vuonna 2016 ennätyslukemiin, kertoi maailman ilmatieteen järjestön WMO:n raportti maanantaina.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä oli nyt 403,3 ppm, kun vuonna 2015 lukema oli 400 ppm. WMO:n mukaan lukemat ylittävät kirkkaasti luonnollisen vaihtelun yläarvot satojen tuhansien vuosien ajalta.

Vastaavia lukemia ei ole nähty miljooniin vuosiin. Edellisen kerran ilmakehän hiilidioksidimäärät olivat nykyisellä tasolla noin 3–5 miljoonaa vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Silloin muun muassa Grönlanti oli jäätön ja merenpinta oli 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kertooko tämä siis meidän tulevaisuudestamme, ilmatieteenlaitoksen professori ja yksikön päällikkö Ari Laaksonen?

”Toivottavasti ei”, Laaksonen toteaa.

Hän muistuttaa, että fossiiliaineistoista selvitetyt muinaiset hiilidioksidipitoisuudet pysyivät korkealla todella pitkiä aikoja, jopa miljoonia vuosia. Etelämantereen jäätikön sulaminenkin kestäisi tuhansia vuosia.

”Kyllä tässä jotain toivoa on, että hiilidioksiditasot saataisiin ennen pitkää laskemaan”, Laaksonen sanoo.

Nyt hiilidioksidipitoisuus kasvaa kuitenkin poikkeuksellista vauhtia, osoittaa WMO:n raportti.

Viimevuotinen kasvu oli 50 prosenttia nopeampaa kuin keskimäärin kymmenen edellisen vuoden aikana. Kasvu johtui osittain tavallista voimakkaammasta El Niño -ilmiöstä, jonka vuoksi luonnon hiilinielut – valtameret ja kasvillisuus – eivät imeneet yhtä paljon hiiltä itseensä kuin tavallisesti.

Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä 45 prosenttia enemmän kuin esiteollisena aikana. Silloin lukema oli noin 280 ppm.

Kasvuvauhti tarkoittaa sitä, että ilmaston lämpenemistä on entistä vaikeampi estää. Tavoitteena on lämpenemisen pitäminen korkeintaan kahdessa asteessa.

”Päästöjen ei tarvitse kasvaa kuin 20–30 vuotta nykyistä vauhtia, niin tavoitteelle voi sanoa hyvästi. Nykyiset sitoumukset riittävät vain siihen, että lämpötila nousee kolme astetta”, Laaksonen sanoo.

Kolme viime vuotta kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet kurissa eivätkä ole kasvaneet. Ne pitäisi kuitenkin saada laskemaan, jotta kahden asteen tavoitteeseen voidaan päästä. Hiilidioksidin pitoisuus näet jatkaa kasvuaan ilmakehässä, vaikka päästöt pysyisivät vain ennallaan.

”Suuret tulvat ja lämpöaallot ja voimakkaat hurrikaani voivat yleistyä paljonkin, jos mennään yli kahden asteen”, Laaksonen varoittaa.

Ihmisten hiilidioksidipäästöistä hieman yli puolet sitoutuu valtameriin ja kasvillisuuteen, loppuosa päätyy lämmittämään ilmakehää.

”Valtava tärkeä asia on se, miten hiilinielut kehittyvät”, Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Liski sanoo.

”Merien, metsien ja peltojen hiilivarastot kasvavat ja poistavat hiiltä ilmakehästä. Ilman niiden osuutta ilmakehän hiilidioksidimäärä kasvaisi tuplavauhtia. Siksi metsien ja peltojen käsittelyssä on pidettävä huolta, että hiilinielut säilyvät ja mieluummin voimistuvat”, Liski korostaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla