Hiilidioksidia tuprutetaan ilmaan. Kuva: Wikimedia Commons
Hiilidioksidia tuprutetaan ilmaan. Kuva: Wikimedia Commons

Nyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on koko maailmassa yli 400 miljoonasosaa.

Kasvihuonekaasu hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on noussut ensimmäisen kerran maailmanlaajuisesti yli 400 miljoonasosaan eli ppm:ään. Kyse on siis kuukausittaisesta keskiarvosta koko maapallolla. Lukemaa on pidetty eräänlaisena haamurajana. Tasaluvulla sinänsä ei ole ratkaisevaa merkitystä, mutta sen ylittyminen maailmanlaajuisesti kertoo hiilidioksidin lisääntyvän vääjäämättömästi.

”Tulos oli odotettu. Pientä alueellista vaihtelua hiilidioksidin määrässä aina on, mutta sen pitoisuus nousee tasaisesti”, Helsingin yliopiston tutkija Jouni Räisänen sanoo.

Haamurajan ylittymisestä kertoi Yhdysvaltain kansallinen valtamerten ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA.

Raja 400 ppm on ylittynyt jo aikaisemmin Havaijilla Mauna Loan havaintoasemalla. Hiilidioksidin määrä vaihtelee eri alueilla ja eri vuodenaikoina.

Hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi viime vuonna, kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi maaliskuussa. Se ei vielä tarkoita, että hiilidioksidin määrä olisi vähentymässä ilmakehässä. Tutkija James Butler arvioi NOAA:n verkkosivulla, että fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentäminen 80 prosentilla pysäyttäisi hiilidioksidin määrän lisääntymisen. Päästöjä pitäisi kuitenkin vähentää edelleen, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä alkaisi hitaasti vähetä.

Seuraava tärkeänä pidetty hiilidioksidiraja on 450 ppm, Räisänen muistuttaa. Sitä enemmän hiilidioksidia ei saisi olla nykymallien mukaan ilmakehässä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu pysyisi alle kahdessa asteessa. Hiilidioksidin pitoisuus kasvaa vuodessa keskimäärin kaksi miljoonasosaa, joten 450 ppm:n raja menee tätä menoa rikki kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua eli vuonna 2040.

Maapallon keskilämpötila on noussut 1900-luvun alusta Ilmatieteen laitoksen mukaan 0,6–0,9 astetta. Vuoteen 2100 mennessä maapallon keskilämpötila voi nousta 2–4 astetta.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12602
Liittynyt16.3.2005

Hiilidioksidin määrä ylitti haamurajan

Nyt kun hiilidioksidi on ylittänyt haamurajan, niin pitoisuus on niin suuri, että hiilidioksidista alkaa muodostua haamuja. Tosin on noita satunnaisesti leijaillut ilmakehässä jo pienemmilläkin pitoisuuksilla. Muuta merkitystä tuolla tuskin on tieteen kannalta.
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä