Lontoon Imperial Collegen tutkija Vahid Shahrezaei piirt
Lontoon Imperial Collegen tutkija Vahid Shahrezaei piirt

Kahden entsyymin köydenveto määrää, syntyykö hiivasolulle halu vai ei.

Naturessa julkaistu kanadalaistutkimus selittää mekanismin, jolla seksuaalisesti lisääntyvä laji valitsee sopivan lisääntymiskumppanin. Tutkimus ei ratkaise sentään ihmisen parinvalinnan ongelmia, koska tutkittavana organismina oli tässä hiiva.

Montréalin yliopiston tutkijat paljastivat molekyylitason kytkimen, joka aktivoituu mahdollisen seksikumppanin havaitsemisesta. Organismi siis tunnistaa että potentiaalinen seksikumppani on lähistöllä ja riittävän terve.

"Tätä päätöksentekoa säätelee yksinkertainen kytkin, joka muuttaa saapuvan serotoniinisignaalin solun vasteeksi", selittää Stephen Michnick Montréalin yliopistosta.

"Kun feromonisignaali voimistuu, kaksi entsyymiä solussa alkaa kilpailla toistensa kanssa. Niistä yksi lisää ja toinen vähentää proteiinin Ste5 muuntelua", Michnick selittää.

Kun feromonisignaali ylittää kriittisen kynnyksen, toinen entsyymeistä pääsee toisen niskan päälle ja pääsee määräämään Ste5:n muuntelua. Seurauksena on äkillinen kemiallisten viestien ketjureaktio, joka kytkee solun pariutumisen päälle.

Löytä tehtiin yhteistyössä Lontoon Imperial Collegen tutkija Vahid Shahrezaein kanssa. Lontoossa kuvattiin matemaattisella tarkkuudella, kuinka tämä kytkin toimii.

Tutkijat käyttivät kokeeseen yksisoluista organismia, leivinhiivaa. Vaikka hiiva lisääntyy yleensä aseksuaalisesti, sillä on myös seksuaalinen lisääntymistapa.

"Vaikka hiiva eroaa dramaattisesti ihmisistä, molekyylien ja solujen tasolla meillä on paljon yhteistä", Michnick sanoo.

"Samat molekyylit, jotka luovat kytkeytymispäätöksen hiivassa löytyvät hyvin samanlaisina ihmisen soluista. Samanlaisia kytkeytymispäätöksiä tapahtuu kantasoluissa alkionkehityksessä, ja syövissä nämä mekanismit häiriintyvät."