Verinäytettä otetaan hiv-testiin. Kuva: Kimmo Räisänen
Verinäytettä otetaan hiv-testiin. Kuva: Kimmo Räisänen

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

Hyvin pieni osa hiv-tartunnan saaneista ei vaikuttaisi sairastuvan ollenkaan, tai ainakin heissä tauti pysyy kurissa jopa vuosikymmeniä ilman lääkitystä.

Tällaisten poikkeusyksilöiden olemassaolo on tiedetty pitkään. Heidän immuunijärjestelmäänsä on tutkittu runsaasti, jotta voitaisiin kehittää uusia hoitoja hiv-tartuntoihin. Lopullista hoitoa ei vielä ole, sillä tauti jää muhimaan elimistöön, vaikka se saataisiinkin lääkkeillä pidettyä kurissa.

Nyt Pennsylvanian yliopiston tutkijan Marcus Buggertin johtama ryhmä on päässyt tarkemmin jyvälle siitä, miten hi-virus oikein pysyy tehokkaasti kurissa näiden harvojen yksilöiden elimistössä.

Hi-virus tunkeutuu veressä kiertäviin valkosoluihin, ja se voidaan nitistää verestä lääkkeillä, mutta sairastuneet solut piiloutuvat imukudokseen esimerkiksi suolistossa ja imusolmukkeissa.

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista immuunijärjestelmän cd8-solut toimivat tavallista tehokkaammin ja pitävät tartuntaa veressä kurissa. Nyt selvisi, että nämä tappajasolut torjuvat tautia myös imukudoksessa. Solut liimautuvat imukudokseen eivätkä palaa takaisin verenkiertoon.

Tavallisesti ihmisellä on vain vähän tällaisia muuntuneita cd8-soluja, mutta pienellä prosentilla tartunnan saaneista niitä on poikkeuksellisen paljon.

Veressä nämä solut tappavat sairastuneita soluja, mutta imukudoksessa ne eivät näytä toimivan niin. Jollain mekanismilla ne silti onnistuvat pitämään tartunnan kurissa imukudoksessakin.

Havainto on tärkeä, sillä sairastuneet solut viettävät veressä arviolta vain kymmenen prosenttia ajastaan. Parannuskeino edellyttäisi, että tartunnan saaneet solut saataisiin siivottua kaikkialta kudoksista.

Tutkijat kirjoittavat, että aiemmissa tutkimuksissa ei ole onnistuttu tarkasti havaitsemaan tätä puolta cd8-solujen toiminnasta. Vielä pitää selvittää, miten solut tarkalleen ottaen nujertavat tautia imukudoksessa.

Tutkimuksen julkaisi Science Immunology.

Hyvin harvat ihmiset ovat kokonaan immuuneja hi-virukselle. Tässä on taustalla eri mekanismi.

Arviolta yksi prosentti eurooppalaistaustaisesta väestöstä on perinyt molemmilta vanhemmiltaan mutatoituneen geenin joka estää virusta tunkeutumasta soluihin. Heiltä puuttuu reseptori, johon hi-virus kiinnittyy. Siksi he eivät saa tartuntaa alkuunkaan.