Verinäytettä otetaan hiv-testiin. Kuva: Kimmo Räisänen
Verinäytettä otetaan hiv-testiin. Kuva: Kimmo Räisänen

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

Hyvin pieni osa hiv-tartunnan saaneista ei vaikuttaisi sairastuvan ollenkaan, tai ainakin heissä tauti pysyy kurissa jopa vuosikymmeniä ilman lääkitystä.

Tällaisten poikkeusyksilöiden olemassaolo on tiedetty pitkään. Heidän immuunijärjestelmäänsä on tutkittu runsaasti, jotta voitaisiin kehittää uusia hoitoja hiv-tartuntoihin. Lopullista hoitoa ei vielä ole, sillä tauti jää muhimaan elimistöön, vaikka se saataisiinkin lääkkeillä pidettyä kurissa.

Nyt Pennsylvanian yliopiston tutkijan Marcus Buggertin johtama ryhmä on päässyt tarkemmin jyvälle siitä, miten hi-virus oikein pysyy tehokkaasti kurissa näiden harvojen yksilöiden elimistössä.

Hi-virus tunkeutuu veressä kiertäviin valkosoluihin, ja se voidaan nitistää verestä lääkkeillä, mutta sairastuneet solut piiloutuvat imukudokseen esimerkiksi suolistossa ja imusolmukkeissa.

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista immuunijärjestelmän cd8-solut toimivat tavallista tehokkaammin ja pitävät tartuntaa veressä kurissa. Nyt selvisi, että nämä tappajasolut torjuvat tautia myös imukudoksessa. Solut liimautuvat imukudokseen eivätkä palaa takaisin verenkiertoon.

Tavallisesti ihmisellä on vain vähän tällaisia muuntuneita cd8-soluja, mutta pienellä prosentilla tartunnan saaneista niitä on poikkeuksellisen paljon.

Veressä nämä solut tappavat sairastuneita soluja, mutta imukudoksessa ne eivät näytä toimivan niin. Jollain mekanismilla ne silti onnistuvat pitämään tartunnan kurissa imukudoksessakin.

Havainto on tärkeä, sillä sairastuneet solut viettävät veressä arviolta vain kymmenen prosenttia ajastaan. Parannuskeino edellyttäisi, että tartunnan saaneet solut saataisiin siivottua kaikkialta kudoksista.

Tutkijat kirjoittavat, että aiemmissa tutkimuksissa ei ole onnistuttu tarkasti havaitsemaan tätä puolta cd8-solujen toiminnasta. Vielä pitää selvittää, miten solut tarkalleen ottaen nujertavat tautia imukudoksessa.

Tutkimuksen julkaisi Science Immunology.

Hyvin harvat ihmiset ovat kokonaan immuuneja hi-virukselle. Tässä on taustalla eri mekanismi.

Arviolta yksi prosentti eurooppalaistaustaisesta väestöstä on perinyt molemmilta vanhemmiltaan mutatoituneen geenin joka estää virusta tunkeutumasta soluihin. Heiltä puuttuu reseptori, johon hi-virus kiinnittyy. Siksi he eivät saa tartuntaa alkuunkaan.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä