Kaikki aiemmat floresinihmisen fossiilit olivat peräisin tästä Lian Buan luolasta. Kuva: Wikimedia Commons
Kaikki aiemmat floresinihmisen fossiilit olivat peräisin tästä Lian Buan luolasta. Kuva: Wikimedia Commons

Uudet pikkuväen fossiilit tuovat mieleen lilliputin pystyihmisen.

Tutkijat ovat vuosikymmenen kiistelleet siitä, mistä ihmislajista Indonesian Floresinsaaren pienet ihmiset polveutuivat. Esimuodoksi on tarjottu pystyihmistä Homo erectusta, mutta myös käteväihmistä Homo habilista.

Pari miljoonaa vuotta sitten eläneen käteväihmisen jäännöksiä ei ole koskaan löydetty Afrikan ulkopuolelta, joten niiden päätyminen Indonesian saareen olisi muuttanut maapallon asutushistoriaa radikaalisti.

Kokonsa vuoksi hobitti-lempinimen saaneen floresinihmisen sijoittamista ihmisen sukupuuhun on vaikeuttanut se, että kaikki fossiilit ovat löytyneet yhdestä ja samasta Liang Buan luolasta.

Esi-isä valkeni nyt uusien fossiililöytöjen ansiosta. Niitä kuvaillaan kahdessa Nature-lehdessä julkaistussa tutkimusraportissa.

Nyt tutkitut fossiilit löytyivät uudesta paikasta, Mata Mengestä, joka sijaitsee 70 kilometrin päässä Liang Buan luolasta. Iältään ne ovat monta kertaa vanhempia kuin aiemmat hobittien jäännökset.

Liang Buan fossiileiden iäksi selvisi aiemmin tänä vuonna 50 000–190 000 vuotta. Uudet fossiilit ovat arviolta 700 000 vuoden takaa.

Niiden kanssa samasta maakerroksesta löytyi myös eläinten jäännöksiä ja kivityökaluja, jotka muistuttavat kovasti esineitä, joita on tavattu hobittien luolasta.

Tutkimuksen mukaan nyt löytyneet ihmiset elivät kuivassa, savannimaisessa ympäristössä, jossa oli myös kosteikkoja.

Uudet fossiilit koostuvat kuudesta hampaasta ja leukaluun palasta. Ne ovat kuuluneet ainakin kolmelle eri yksilölle. Mukana on kahden eri lapsen maitohampaita, ja leukaluu on kuulunut miehelle, joka on ollut jopa viidenneksen pienempi kuin Lian Buan pikkuihmiset.

Floresinihmiset olivat vain runsaan metrin pituisia. Ihmislajin kutistuminen eristäytyneessä saaressa ei sinänsä ole tavatonta. Ilmiö tunnetaan saarisääntönä: saarissa pienet eläimet suurenevat, suuret pienenevät. Hobittien seurana eli kääpiönorsuja ja jättiläisrottia.

Muotonsa ja kokonsa puolesta uudet fossiilit ovat voineet kuulua floresinihmisen esi-isälle, joka puolestaan mitä todennäköisimmin oli pystyihmisen jälkeläisiä. Tähän viittaavat vahvasti yhtäläisyydet hampaissa.

Sukulaisuutta kannatettiin ennenkin, mutta jotkin floresinihmisen piirteet tukivat teoriaa vieläkin muinaisemmasta alkuperästä. Esimerkiksi solisluut olivat lyhyet ja jalkaterät litteät samaan tapaan kuin ennen pystyihmistä eläneillä ihmislajeilla.

Läheisessä Jaavan saaressa tiedetään asuneen pystyihmisiä 1,5 miljoonaa vuotta sitten. Sitä ei tiedetä, miten pystyihmiset olisivat siirtyneet Jaavasta Floresiin.