Kosteusvaurion tyyppikasvustoa ovat Aspergillus-homeet. Suvun monet lajit tuottavat hengitysilmaan erilaisia myrkkyjä. Kuva: Shutterstock
Kosteusvaurion tyyppikasvustoa ovat Aspergillus-homeet. Suvun monet lajit tuottavat hengitysilmaan erilaisia myrkkyjä. Kuva: Shutterstock

Kukaan ei ole kyennyt osoittamaan syy-seuraussuhdetta.

Arviolta puoli miljoonaa suomalaista asuu kosteusvaurion vahingoittamassa rakennuksessa. Sadattuhannet altistuvat likaiselle sisäilmalle hoidossa, koulussa tai töissä. Seurauksia saamme tutkailla uutisista.

Hometalot sairastuttavat kokonaisia perheitä. Opettajilta ja hoitajilta menevät terveys ja työkyky. Sairaita kouluja suljetaan ja puretaan. Yhä useammat lapset opiskelevat väistötiloissa. Sairauskuluista ja työkyvyn menetyksistä voi aiheutua yhteiskunnalle lähes miljardin euron lasku.

Silti homevaurioita on vaikea osoittaa terveysongelmien syyksi. Mistä oikein kiikastaa?

Altistaja kateissa

Kosteusvaurio on terveysriski. Sitä ei kiistä kukaan. Siitä voi seurata yskää, vinkunaa ja hengenahdistusta, ja se voi pahentaa astmaa. Tästä eteenpäin on enemmän epäselvää kuin selvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kosteusvaurioita on tutkittu ahkerasti koko 2000-luku, mutta edelleenkään tutkijat eivät tiedä, mikä oireet aiheuttaa. Syyllisistä on vasta epäilyjä.

Kosteusvauriotaloista on tunnistettu iso liuta homeita ja bakteereita. Mikrobien tiedetään myös tuottavan satoja pahoja myrkkyjä, mutta sitä ei tiedetä, ovatko juuri ne sairastelun takana. Niiden lisäksi oireita voivat lietsoa mikrobien itiöt, mikrobeista irtoavat hajoamishiukkaset, kemikaalit, joita mikrobit vapauttavat rakennusmateriaaleista, tai kaikki ainekset yhdessä.

Myös vaikutusmekanismi on epäselvä. On mahdollista, että kosteusvaurio-oireilu johtuu tavanomaisesta ärsytysmekanismista: huono sisäilma ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa tulehdusreaktion samaan tapaan kuin tekevät liikenteen epäpuhtaudet.

Pitoisuus hukassa

Suurin epätietoisuus vallitsee siitä, altistuvatko ihmiset kosteusvauriorakennusten epäpuhtauksille niin merkittävästi, että se selittää oirehdinnan.

Laboratoriokokeissa mikrobit ja niiden toksiinit aiheuttavat tulehduksia soluissa ja koe-eläimissä, mutta ihmisillä mikrobien ja oireiden syy-seuraussuhdetta ei ole onnistuttu osoittamaan. Oirehtivien veri- ja solunäytteistä ei ole saatu kiinni altistukseen viittaavia merkkiaineita eikä poikkeavaa geenitoimintaa, vaikka sairaudet yleensä näkyvät geeneissä.

Tieteellisen näytön puuttuessa osa lääkäreistä ja tutkijoista uskoo, että psykologisilla tekijöillä on homeoireilussa oma merkityksensä. Jotkut näkevät siinä jopa luulotautisuutta.

Ainoa sairaus, jonka yhteydestä kosteusvaurioon on olemassa kohtalainen näyttö, on astma. Valtaosalle oireilijoista on tarjolla diagnoosijärjestelmän alaluokka R68:81: jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Se ei ole sairaus.

 

Lue lisää

Toukokuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miksi homeoireiden tutkimus edistyy piinallisen hitaasti ja mistä toivotaan apua epäselvyyksien ratkontaan.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Kaapelijehu
Seuraa 
Viestejä390

Jaska50 kirjoitti:
Helsingin Yliopistossa prof. Mirja Salkinoja-Salonen on todistanut huonon sisäilman ja sairauksien yhteyden. Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on huonoa sisäilmaa. Kukaan ei ole tutkinut, mistä se johtuu. Ainoaksi syyksi jää ilmastointi. Rakennuksissa sinänsä ei ole syytä. Määräysten mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ilmastointi on säädettävä siten, että ilma vaihtuu viisi kertaa nopeammin kuin asuinhuoneissa. Ilmastointi vetää kosteutta, homeitiöitä ja mikrobeja rakenteiden kautta sisäilmaan. Mitä suurempi on ilmanvaihto, sitä enemmän sisäilmassa on hometta ja mikrobeja. Sairastuvuus kasvaa samassa suhteessa. 

Korjauksena tähän ei ole suinkaan rakennuksen purkaminen ja yhtä huonon rakentaminen tilalle. Korjauksena on ilmastoinnin kääntäminen ylipaineiseksi, eli ilma otetaan katolta, suodatetaan ja tarvittaessa lämmitetään ja puhalletaan huoneisiin. Ilman määrää voidaan vähentää huomattavasti. Ylipaineisena ilma poistuu rakenteiden kautta ja kuivattaa ne. Ei tule homeen kasvua eikä mikrobeja sisäilmaan. Ihmiset ovat terveitä, eikä rakennuksia tarvitse purkaa. Säästetään noin 1,6 miljardia plus sairauskulut 500 miljoonasta jopa miljardiin. Ilmastoinnin kääntäminen on halpaa. Ainoa ongelma on asiantuntijoiden ja päättäjien ajatusmaailman kääntäminen.

Oletko koskaan kesällä laittanut merkille, miten kylmävesiputket ovat ihan märkiä ulkopinnasta. Syynä on lämpimässä ilmassa olevan kosteuden tiivistyminen kylmille pinnoille. No oletkos miettinyt, että mitä tapahtuu etenkin talvella jos asunnon ilmastointi on ylipaineinen? No tapahtuu ihan sama kuin niiden kylmävesiputkien kohdalla. Talon seinärakenteiden aukkojen (joita löytyy kyllä kaikkein tiiveimmistäkin taloista) kautta lämmin ilma tunkeutuu seinärakenteiden sisään ja kohtaa siellä kylmät rakenteet, tavallisimmin juuri lämmöneristeen johon se lämpimässä sisäilmassa oleva kosteus tiivistyy. Seurauksena on, että talo kastuu sisältä. Kastuneet lämmöneristeet seinän sisällä kuivuvat todella hitaasti tai eivät ollenkaan ja pian meillä onkin hometalo.

Ihmiset sekoittavat kaksi eri asiaa. Painovoimaisesti ilmastoiduissa perinteisissä taloissa joissa seinärakenteet olivat harvat, ilma vaihtui mm. seinärakenteen kautta. Näissä rakennuksissa ilmastointi on luonnostaan tasapainoinen ja näiden rakennusten kohdalla olikin tärkeätä, että taloa lämmittämällä pidetään kastepiste seinärakenteen ulkopuolella. Nykyaikaisissa tiiviissä taloissa tämä ei enää toimi, seinärakenne on ulkopuolella aina tosi kylmä, käytännössä yhtä kylmä kuin ulkolämpötila ja sisäpuolelta taas yhtä lämmin kuin on sisälämpötila. Nykytaloissa olennaista on ilmavirran suunta, onko se ulkoa sisälle (alipaineinen ilmastointi) vai sisältä ulos (ylipaineinen ilmastointi). Jos suunta on ulkoa sisälle, mitään ongelmaa ei ole koska kylmä ulkoilma kohtaa lämpimät rakenteet ja samalla ulkoilma kuivuu. Mutta jos suunta on sisältä ulos, niin tällöin syntyy tilanne jossa lämmin ilma kohtaa kylmät rakenteet ja käytännössä aina kastepiste löytyy seinän sisällä -> talo kastuu ja homehtuu. Älkää hyvät ihmiset pilatko talojanne ylipaineisella ilmastoinnilla.  

Kaapelijehu

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23090

Jaska50 kirjoitti:
Helsingin Yliopistossa prof. Mirja Salkinoja-Salonen on todistanut huonon sisäilman ja sairauksien yhteyden. Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on huonoa sisäilmaa. Kukaan ei ole tutkinut, mistä se johtuu. Ainoaksi syyksi jää ilmastointi. Rakennuksissa sinänsä ei ole syytä. Määräysten mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ilmastointi on säädettävä siten, että ilma vaihtuu viisi kertaa nopeammin kuin asuinhuoneissa. Ilmastointi vetää kosteutta, homeitiöitä ja mikrobeja rakenteiden kautta sisäilmaan. Mitä suurempi on ilmanvaihto, sitä enemmän sisäilmassa on hometta ja mikrobeja. Sairastuvuus kasvaa samassa suhteessa. 

Korjauksena tähän ei ole suinkaan rakennuksen purkaminen ja yhtä huonon rakentaminen tilalle. Korjauksena on ilmastoinnin kääntäminen ylipaineiseksi, eli ilma otetaan katolta, suodatetaan ja tarvittaessa lämmitetään ja puhalletaan huoneisiin. Ilman määrää voidaan vähentää huomattavasti. Ylipaineisena ilma poistuu rakenteiden kautta ja kuivattaa ne. Ei tule homeen kasvua eikä mikrobeja sisäilmaan. Ihmiset ovat terveitä, eikä rakennuksia tarvitse purkaa. Säästetään noin 1,6 miljardia plus sairauskulut 500 miljoonasta jopa miljardiin. Ilmastoinnin kääntäminen on halpaa. Ainoa ongelma on asiantuntijoiden ja päättäjien ajatusmaailman kääntäminen.

Ei taida olla ihan näin yksinkertainen tämä asia. Normaali ilmankosteus sisällä pitäisi olla 45% jolloin sen puhaltamainen seiniin homehduttaa varmasti myös rakenteet. Itse rakennutin perheelleni talon 2005 ja pyysin säätää ilmanvaihdon lähelle neutraalia paineron suhteen. Myös valittu rakenne vaikuttaa...hirsitalo ja yxiaineinen kivitalo voisivat olla lievästi jopa ylipaineisia.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Sisältö jatkuu mainoksen alla