Kosteusvaurion tyyppikasvustoa ovat Aspergillus-homeet. Suvun monet lajit tuottavat hengitysilmaan erilaisia myrkkyjä. Kuva: Shutterstock
Kosteusvaurion tyyppikasvustoa ovat Aspergillus-homeet. Suvun monet lajit tuottavat hengitysilmaan erilaisia myrkkyjä. Kuva: Shutterstock

Kukaan ei ole kyennyt osoittamaan syy-seuraussuhdetta.

Arviolta puoli miljoonaa suomalaista asuu kosteusvaurion vahingoittamassa rakennuksessa. Sadattuhannet altistuvat likaiselle sisäilmalle hoidossa, koulussa tai töissä. Seurauksia saamme tutkailla uutisista.

Hometalot sairastuttavat kokonaisia perheitä. Opettajilta ja hoitajilta menevät terveys ja työkyky. Sairaita kouluja suljetaan ja puretaan. Yhä useammat lapset opiskelevat väistötiloissa. Sairauskuluista ja työkyvyn menetyksistä voi aiheutua yhteiskunnalle lähes miljardin euron lasku.

Silti homevaurioita on vaikea osoittaa terveysongelmien syyksi. Mistä oikein kiikastaa?

Altistaja kateissa

Kosteusvaurio on terveysriski. Sitä ei kiistä kukaan. Siitä voi seurata yskää, vinkunaa ja hengenahdistusta, ja se voi pahentaa astmaa. Tästä eteenpäin on enemmän epäselvää kuin selvää.

Kosteusvaurioita on tutkittu ahkerasti koko 2000-luku, mutta edelleenkään tutkijat eivät tiedä, mikä oireet aiheuttaa. Syyllisistä on vasta epäilyjä.

Kosteusvauriotaloista on tunnistettu iso liuta homeita ja bakteereita. Mikrobien tiedetään myös tuottavan satoja pahoja myrkkyjä, mutta sitä ei tiedetä, ovatko juuri ne sairastelun takana. Niiden lisäksi oireita voivat lietsoa mikrobien itiöt, mikrobeista irtoavat hajoamishiukkaset, kemikaalit, joita mikrobit vapauttavat rakennusmateriaaleista, tai kaikki ainekset yhdessä.

Myös vaikutusmekanismi on epäselvä. On mahdollista, että kosteusvaurio-oireilu johtuu tavanomaisesta ärsytysmekanismista: huono sisäilma ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa tulehdusreaktion samaan tapaan kuin tekevät liikenteen epäpuhtaudet.

Pitoisuus hukassa

Suurin epätietoisuus vallitsee siitä, altistuvatko ihmiset kosteusvauriorakennusten epäpuhtauksille niin merkittävästi, että se selittää oirehdinnan.

Laboratoriokokeissa mikrobit ja niiden toksiinit aiheuttavat tulehduksia soluissa ja koe-eläimissä, mutta ihmisillä mikrobien ja oireiden syy-seuraussuhdetta ei ole onnistuttu osoittamaan. Oirehtivien veri- ja solunäytteistä ei ole saatu kiinni altistukseen viittaavia merkkiaineita eikä poikkeavaa geenitoimintaa, vaikka sairaudet yleensä näkyvät geeneissä.

Tieteellisen näytön puuttuessa osa lääkäreistä ja tutkijoista uskoo, että psykologisilla tekijöillä on homeoireilussa oma merkityksensä. Jotkut näkevät siinä jopa luulotautisuutta.

Ainoa sairaus, jonka yhteydestä kosteusvaurioon on olemassa kohtalainen näyttö, on astma. Valtaosalle oireilijoista on tarjolla diagnoosijärjestelmän alaluokka R68:81: jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Se ei ole sairaus.

 

Lue lisää

Toukokuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miksi homeoireiden tutkimus edistyy piinallisen hitaasti ja mistä toivotaan apua epäselvyyksien ratkontaan.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Kaapelijehu
Seuraa 
Viestejä355
Liittynyt13.4.2009

Homeoireita on vaikea todistaa sairaudeksi

Jaska50 kirjoitti: Helsingin Yliopistossa prof. Mirja Salkinoja-Salonen on todistanut huonon sisäilman ja sairauksien yhteyden. Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on huonoa sisäilmaa. Kukaan ei ole tutkinut, mistä se johtuu. Ainoaksi syyksi jää ilmastointi. Rakennuksissa sinänsä ei ole syytä. Määräysten mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ilmastointi on säädettävä siten, että ilma vaihtuu viisi kertaa nopeammin kuin asuinhuoneissa. Ilmastointi vetää kosteutta, homeitiöitä ja mikrobeja...
Lue kommentti

Kaapelijehu

Major_Overhaul
Seuraa 
Viestejä7454
Liittynyt13.3.2017

Homeoireita on vaikea todistaa sairaudeksi

Jaska50 kirjoitti: Helsingin Yliopistossa prof. Mirja Salkinoja-Salonen on todistanut huonon sisäilman ja sairauksien yhteyden. Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on huonoa sisäilmaa. Kukaan ei ole tutkinut, mistä se johtuu. Ainoaksi syyksi jää ilmastointi. Rakennuksissa sinänsä ei ole syytä. Määräysten mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ilmastointi on säädettävä siten, että ilma vaihtuu viisi kertaa nopeammin kuin asuinhuoneissa. Ilmastointi vetää kosteutta, homeitiöitä ja mikrobeja...
Lue kommentti

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.