Kuva: Getty Images
Kuva: Getty Images

He ovat luontaisia lastenhoitajia.

Kysymys homoseksuaalisuuden biologisesta perustasta on askarruttanut luonnontieteilijöitä pitkään, sillä homoseksuaalisuus on yleinen ilmiö. Eläimet harrastavat homoseksiä. Luolamaalausten perusteella esihistorialliset ihmiset harrastivat sitä. Sitä tavataan useimmissa kulttuureissa, eikä se katoa edes kuolemanrangaistuksen uhalla.

Tästä nousee esiin kysymys: jos taipumus on biologinen, miten se on voinut säilyä evoluutiossa? Jos homoseksuaalisuus vähentää lisääntymismenestystä, sen pitäisi automaattisesti jäädä lisääntymistä edistävän heteroseksuaalisuuden jalkoihin.

Kanadalaisen Lethbridgen yliopiston tutkija Paul Vasey ja hänen kollegansa löysivät uuden näkökulman homoseksuaalisuuteen perehtymällä Lähi-idän ja Tyynenmeren kulttuureissa tavattaviin kolmansiin sukupuoliin. Niitä edustavat esimerkiksi Omanin xanithit ja Samoan fa’afafinet.

Fa’afafinet suhtautuvat sukulaislapsiinsa selvästi pyyteettömämmin kuin keskivertosamoalaiset. He ovat sukunsa hyväntekijöitä, jotka tukevat sisarustensa lapsia. He istuvat lapsenvahtina, he vihkivät lapset kulttuuriin, ja he maksavat lasten terveydenhoitoa ja koulutusta.

Fa’afafinien avun ansiosta heidän sisaruksensa voivat saada enemmän lapsia. Toiseksi fa’afafinesuvut ovat jo alun pitäen tavallista hedelmällisempiä. Tämä on kiintoisalla tavalla linjassa vanhan teorian kanssa, jonka mukaan geenit, jotka miehissä aiheuttaisivat homoutta, lisäisivät naisissa hedelmällisyyttä.

Paul Vasey uskoo, että homoseksuaalisuus juontuu fa’afafinien kaltaisista kolmansista sukupuolista. Ihmiskunnan evoluutiossa ne ovat todennäköisesti olleet yleisiä, vaikka niitä nyt tavataan vain yksittäisinä ryhminä.

Jos Vasey kollegoineen on edes puolittain oikeassa, havainnot asettavat kysymyksen homoseksuaalien adoptio-oikeudesta uuteen valoon. Näyttää siltä, ettei maailmassa ole mitään niin luonnollista kuin homopari, joka haluaa hoitaa lasta. Sitä virkaa he ehkä tähän maailmaan alun perin kehittyivät toimittamaan.

Lue lisää

Heinäkuun 2015 Tiede-lehdessä on tästä aiheesta tiedetoimittaja Jani Kaaron pitkä artikkeli. Jos haluat lukea sen, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1391
Liittynyt26.3.2006

Homoseksuaalit syntyivät hyväntekijöiksi

Lainaus: Homoseksuaalit syntyivät hyväntekijöiksi. Täysin epätieteellinen yleistys. Homoseksuaaleissa on eroja aivan kuten ihmisissä yleensäkin. On täysin tietämätöntä, typerää ja sivistymätöntä kuvitella jokin homoseksuaalin stereotypia, kuten jutun yliällömakeassa kuvituskuvassa, ja tunkea heidät kaikki samaan muottiin. Miettikää miten kuva toimisi esim. Tom of Finland -tyyppisin mieshahmoin. Kuva: Päiväkodin uudet tädit? Juttu sopisi paremmin johonkin propagandalehteen tai kevyempään...
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä